Minä jo luulin, että tänä vuonna en niitä saa itselleni maljakkoon, kun hiukan on haastavaa lähteä keppien kanssa tuonne ojan penkalle könyämään. Ruokakauppareissulla kurvasin yhdelle bussipysäkille ja itse keräsin mitä siitä tieltä seisten onnistuin ja loput sain esikoisen keräämään. Aavistuksen verran 12 vuotias poikani irvisteli, kun kuuli miksi auto pysähtyi ;)
Voi tavaton miten ovat komeita, ai että!
-Ansku
P.S. Kaunis kiitos kultainen kommenteista viime postauksiin. Niistä kyllä toipilaan mieli piristyy ja tuntuu sydämessä niin hyvälle.
Lämpimästi tervetuloa uudet lukijat <3
Niin on ihanat lupiinit ja voi mitä kuvia. Täällä on yhdessä kohtaa sen värisiä lupiineja etten ole missään nähnyt, eli sellaisia lohenpunertavia, tovi kauniita :)
VastaaPoistaVillejä lupiineja...tulee täälläkin maljakkoon kerättyä...:)
VastaaPoistaMä inhosin vielä muutama vuosi sitten noita kaunottaria. Nykyisin poimin mielelläni maljakot täyteen. Onneksi meillä on omasta takaa ja valkoiset versiot käyn iltaisin salaa noukkimassa naapurin ojasta, hihihi!
VastaaPoistaKommeita on lupiinit. Harmillista, kun niitä ei täällä päin valtoimenaan kasva.
VastaaPoistaTosi kauniita kuvia!
E-R
Kauniita ovat! <3 Pitäs itsekin kurvata micralla penkan kautta=)
VastaaPoistaAivan ihastuttavia ovat totisesti nuo lupiinit ja niin kauniita ja ylväitä maljakossa =)
VastaaPoista