Erikoinen viikko

Tervehdys pitkästä aikaa! Yli viikko on mennyt ilman postausta ja tuntuu lähes ikuisuudelta. Viime viikkoon on vaan mahtunut niin paljon tapahtumia, että aika ei riittänyt kuin muutamalle blogivierailulle. Viikossa oli paljon kiirettä, paljon hyvää, mutta valitettavasti myös paljon surullisia uutisia.

Viikko alkoi matkavalmisteluilla. Jo neljäs vuosi peräkkäin kun teimme mieheni kanssa viikonloppumatkan Berliiniin. Reissun valmistelut veivät oman aikansa. Samassa rytäkässä sitten löytyi se astiakaappikin ja sen huudot, hakemiset yms. laittoi aikatauluille uudet ulottuvuudet.

Pääsimme kuitenkin perjantaina aamuvarhain matkaan, mutta matkaeväänä oli valitettavasti huoli mummoni sairastumisesta, joka tapahtui juuri ennen matkamme alkua. Ja harmiksemme se kaikista ikävin uutinen tuli kesken matkan. Niin surulliselta kuin se tuntuukin, oli näin varmasti parempi. Nyt on mummon hyvä olla ukin vieressä pilven reunalla.

Koitimme nauttia matkasta kaikista ikävistä uutisista huolimatta, sitä mummo olisi halunnut. Vanhemmat pitivät huolta lapsista matkamme aikana. Reissulta oli kiva palata kotiin läheisimpien luokse. Matkalta tarttuneet tuliaiset ilahduttivat lapsia ja muutamat pääsivät myös heti koristamaan vanhaa kaappi kaunotarta. Oli jännä palata reissulta kotiin, kun uusi löytöni oli kotiutunut sillä aikaa.

Elämä näyttää kyllä ääripäänsä välillä. Miten samaan viikkoon voi mahtuakin niin monenlaisia asioita. Välillä hihkut onnesta, välillä hermoilet aikatauluja ja hetken päästä elämä heittää totaalisesti selälleen. Kyllä tässä on ollut omien ajatusten kanssa aika sekaisin, mutta sellaista se elämä on.

Ja kaikki hetket on otettava sellaisena kuin ne annetaan.

Nyt istahdan sohvalle omien rakkaitten kanssa ja jäsentelen viikon tapahtumia. Sytytän kynttilän mummon muistolle ja ihastelen kaappiani. Jotenkin minusta tuntuu, että tämä kaappi kantaa aina muistoa mummosta tämän erikoisen viikon johdosta. 

Vanhoja aarteita molemmat <3

Syksy

VillaHovin portaat ovat viimein saaneet syksyistä ilmettä. Se metsäretki on tosin vieläkin tekemättä, mutta kanervilla, callunoilla ja vaahteranlehdilläkin saatiin kiva ruskan väri portaille. Yksi pelargonioistakin oli saanut melkoiset upeat värit ylleen. Syksy on kyllä väriloistossaan kaunis!

Ihania ruskan hetkiä!

-Ansku

Kulmakaappi

Olen jo pitkän tovin metsästänyt ruokailutilan vastakkaiselle seinälle vanhaa ihanaa astiakaappia. Sellaista ihan samanlaista esitteli Malla Elämää Villa Honkasaloa blogissa muutama päivä sitten..oikea aarre ja ihanuus siellä Honkasalossa onkin. Olen siis kierrellyt kirppareita, huutonettiä, toria, Konttia jne. jne.. Muutama ihanuus on tullut vastaan, ovat olleet joko liian kalliita tai joku ehti ostaa ne ennen minua.

Niin ja etsiminen jatkuu...

Etsinnän lomassa olen ihastellut kauniita kulmakaappeja, mutta sitä ei tässä yhteydessä ollut tarkoitus hankkia. No mutta...kun tuli sopivan hintainen, kokoinen, värinen ja jälleen kerran aivan tästä naapurista vastaan, niin oli tarttuva tilaisuuteen. Hinta oli mielestäni erittäin halpa ja sain tingattua vielä kotiinkuljetuksen samaan hintaan. Eli olen edelleen ilman astiakaappia, mutta kotiutin tämän kauniin kulmakaapin tänään.

Kaappi pääsi olohuoneen kulmaan ja kätkee kaikkea ihanaa ruusuista sisälleen.

Kaappi oli valmiiksi valkoinen, mutta hiukan voisi tehdä uusinta maalausta. Puhdistin vain kaapin, vaihdoin vetimet ja sitten vain kippoja asettelemaan. Pidän siitä kyllä kovasti ja löysi paikkansa kyllä nopeasti. Illan hämyssä otetut kuvat eivät ehkä anna kaapista parasta kuvaa, mutta kaunis se on.

Kiva kulmaus..pidän kovasti!

-Anskuu

Kaikenlaista

Kesän jälkeen on ihana köllötellä sohvan nurkassa ja vetää peitto varpaiden peitoksi. Olen ennen ollut kova vilttien ystävä, mutta nyt varpaani ovat rakastuneet pehmoisiin täkkeihin. Niihin on rakastunut myös lastenohjelmista nautiskeleva pikku prinsessa. Ja kieltämättä ne ovat paljon mukavampia iholla kuin villaiset tai karvaiset viltit. Neidin vanha päiväpeitto on vielä sopivan ohut sohvan kulmalla säilytettäväksi. Ja kun en osannut päättää kumman kukkapeiton jätän divaanin kulmalle, niin jätin molemmat. Onhan täällä näitä täkin alla pötköttelijöitä. Voi, että nuo kuosit on minulle niin mieluisia.

Viime lauantain kauppareissulta ostin muutaman siirtokuvan, jotka silitin yksivärisiin tyynyliinoihin. En tiedä oliko vika kuvissa vai silittäjässä, mutta laatu ei ihan miellyttänyt. Hämyisessä makkarissa ei onneksi ole niin nöpönuukaa. Etenkin toisen kuvan himmeä kuva vähän harmittaa, mutta kauniit vintagekuvat niihin kyllä löysin. Päiväpeiton kuosikin miellyttää minua joka päivä enemmän, kukat on niin mun juttu.

Vähän jo jouluttaakin <:)

Punaista matonkudetta on ostettu ja jouluiset käsityöt on aloitettu. Muutama pakettikin on jo hommattu. Se on kuulkaas joulu ihan lähellä. Voi miten odotan kahta uutta suomalaista joulukirjaa, ennakkotilaukset on onneksi tehty. Molempien julkaisu pitäisi olla jo tässä kuussa. Ai kunpa kirjat saapuisivat painosta pian! Ja taas ihana tekosyy vetäytyä sohvan nurkkaan täkin alle ;)

Neiti kesäheinä se vaan vielä kiikussa töröttää, eipä aikaakaan, kun Nisset valtaavat VillaHovin. Olen kyllä iloinen, kun olen keksinyt noille GreenGaten keittiöpyyhkeille uusiokäyttöä. Tämäkin kiikku sai aivan uuden ilmeen raidallisen pyyhkeen ansioista. Helppo ja halpa tapa uudistaa ilmettä. Jouluisia käsipyyhkeitä on jo mallailtu sillä silmällä.

Hortensiasta onneksi riittää vielä kukintoja maljakkoon poimittavaksi. Muuten olisi pihakukkien aika siirtyä kompostin täytteeksi, jospa viikonloppuna saisi homman hoidettua.

Tämä pieni kaunis oksa ilahduttaa makuuhuoneen lipaston kulmalla.

Nyt taidan vetäytyä hetkeksi sinne sohvalle ja pistän varpaat peiton alle!

-Ansku

Loppuunmyynti

Lauantai alkoi, kuten useat lauantait ovat tottuneet alkamaan eli shoppailua ja asioiden hoitoa kera pikku prinsessan. Neiti sai synttärilahjaksi mummoilta ja kummeilta rahaa. Leluja tuli paketeista riittävästi, joten rahat laitettiin hyötykäyttöön. Toppahaalari ja kuomat talven ulkopuuhiin on nyt ostettu. Kyllä niihin uppoaa iso raha, joten lämmin kiitos sukulaisille. Nämä joka syksyiset ostosreissut ovat niitä ei niin kivoja kauppareissuja...lapsien mielestä sovittaminen on yhtä tylsää puuhaa kuin aikuistenkin mielestä ;). Vielä ennen pakkasia pitäisi saada poikakin kauppaan, hänen osaltaan taidamme selvitä pelkkien kenkien ostolla. Tosin nuori herra on varsin kranttu (isäänsä tullut), joten se reissu ei todellakaan tule olemaan mikään helppo :/

Talvitamine ostosten jälkeen piipahdimme vielä pikaisesti

 White Homen (<- klik)loppuunmyynnissä. Luulin jo liikkeen lopettaneen, mutta vielä jotain pientä oli myymälässä jäljellä. Pukin konttiin löytyi todella edullisesti pieniä kivoja joulujuttuja ja itselleni syksyiltojen iloksi eteisen lipaston päällä oleva kaunis lyhty. Ja kukkaroa eivät nämä ostokset pahasti kuluttaneet, kun hinnat olivat 50-70% alennuksella. 

Kuten aikaisemmin kerroin, että kyseissä liikkeessä on myös kirpparinurkkaus. Siellä omistaja myy oman kauniin kotinsa kiertoon tulleita tuotteita. Se nurkkaus ei pettänyt tänäänkään. Sieltä löytyi ihana ihana kaksipuoleinen ja avattava liitutaulu. Taulun voi siis avata jalkojen varaan a:n muotoiseksi ja tekstiä saa kahdelle eri suunnalle. Mainostaulun omainen ihanuus, joka on tehty ihanista vanhoista puukehyksistä. Tämän voisi laittaa vaikka portaille tai ruokailutilaan menutauluksi vieraita ilahduttamaan. Tälle löytyy varmasti monia eri käyttötarkoituksia...näen jo tontun roikkumassa taulun reunalla ja tekstinä jouluisen toivotuksen. Nyt taulu on paikalla, josta sen näkee heti ulko-ovesta sisään astuessaan.

Esikoisella oli tänään kouluaamu, joten koko perhe herättiin hyvissä ajoin. Liikkeelle lähdettiin heti aamusta ja paljon on touhua päivään mahtunut. Kauppareissulta suoraan pojan salibandyturnaukseen ja sen jälkeen vielä itse lenkille kauniista syyspäivästä nauttimaan. Jospa vielä iltapalaksi kokkaisin terveellisen kanasalaatin...senpä taidan tehdä!

Viikonlopun jatkoja,

Ansku