Muumama viikko sitten näin
Country French maalifirman mainoksen
facebookissa ja huomasin heidän etsivän uusia yhteistyökumppaneita blogimaailmasta. Tiesin, että kiinnostuneita on varmasti valtavasti, mutta ajattelin silti kertoa pari sanaa VillaHovista ja sen maalaamista rakastavasta emännästä. Ja kyllä pieni vaiva kannatti, sillä VillaHovi oli toinen niistä kahdesta blogista, jotka valittiin tekemään pitkäaikaista yhteistyötä näiden luonnonmukaisten maalien parissa.
Kuten monet teistä lukijoistani tietävät, olen maalannut pääasiassa aina vain valkoisella maalilla. Nyt päätin heti kokeilla jotain aivan muuta kuin valkoista. Valitsin kolme sävyä, joista ensimmäisenä päätin kokeilla Vanamoa. Tuo marjapuuroa muistuttava vaaleanpunainen sävy oli kuin tehty meidän neidin huoneen värimaailmaan. Aloitin muutamalla pienellä kohteella, tutustuakseni maaliin ensin kunnolla.
Vanha karhealla puupinnalla ollut hedelmälaatikko ja mintunvihreä tarjotin pääsivät ensimmäisenä pensselin käsitelväksi. Maalit ovat jauheen muodossa ja ne valmistetaan veteen sekoittamalla. Nämä vanhan ajan perinteiset maalit sopivat huonekaluille ja seinäpinnoille. Ja näillä todellakin luo kauniin ja mattapintaisen lopputuloksen vaivattomasti. Hengittävät ja kotimaiset sisämaalit löytyvät monissa ihanissa luonnonmukaisissa sävyissä.
Maali oli ihanan helppoa käsitellä ja kuivui todella nopeasti, mikä on tällaiselle malttamattomalle luonteelle varsin ihanteellista. Vesiliukoinen maali oli kätevä putsata pois juoksevan veden alla maalaustarvikkeista. Vanamoa tullaan varmasti jatkossakin näkemään neidon kammarissa, niin ihana ja huoneen hengeen sopiva sävy se on.
Seuraavaksi ajattelin kokeilla harmaansävyissä olevaa Hiekkaa. Harmahtavat sävyt ovat puolestaan meidän esikoisen huoneen värimaailmaa. Sinne tarvittaisiin kirjahylly, jollaista olen yrittänyt nettikirppareilta metsästää. Vaikka hylly löytyisikin lähiaikoina, en sen maalaamiseen tosin voi vielä ryhtyä. Viime kesäinen kurja vaiva on palannut ja olen kyynärsauvojen varassa jälleen. Puuhailut ovat siis toistaiseksi varsin rajoitettuja ja nämäkin maalaukset piti hoitaa tuolilla tukevasti istuen. Mutta voi miten se maalaaminen olikin terapeuttista puuhaa, kun mielekkäät tekemiset ovat varsin vähissä tällä hetkellä.
Tällaisilla pikkupuuhilla kohti alkavaa arkea!
Maalausterkuin,
Ansku