Kesäkeidas alias Hoviljonki

Pitkän ajan haave on toteutunut, kesähuoneesta tulikin kesäkeidas. Ystäväni keksi ihanuudelle täydellisen nimen, Hoviljonki. Tämä onnistui ilman rakennuslupaa, virallisia piirrustuksia ja taistelua rakennusviraston kanssa. Huoneesta tosin ei voida puhua, mutta ihanan tunnelmallinen ja katettu kesäkeidas siitä tuli.  Ennen keitaan saapumista käsittelin koko ison, talon kahdella seinustalla olevan terassin mustalla öljyllä. Tämä komeus saatiin valmiiksi torstaina, juuri sopivasti kun kesävieraat saapuivat lauantaina. Suunnitelmissa on vielä lisätä pitsiverhot hulmuamaan keitaan kulmille, mutta stailausta ehtii tekemään sitten lomalla.

Kuin tilauksesta lauantaille saapui mitä upein kesäpäivä. Kattaus oli ilo tehdä ulos ja nauttia katetun tilan suojissa kesäkukkasten ja kynttilöiden luodessa tunnelmaa. Pöydän ympärille mahtui istumaan yhdeksän henkeä ilman minkäänlaista ahtautta. Ja kyllä siellä viihdyttiinkin, aina yömyöhään saakka. Pimenevässä ja viilenevässä yössä kynttilät loivat tunnelmaa ja viltit lämpöä.

Seitsemän vuotta on VillaHovia asustettu ja viimein saimme katetun tilan pihalle. Ehkä joskus talon päätyy laajenee kesähuoneella, mutta kyllä täällä kelpaa nauttia kauniista kesäpäivistä ja tunnelmallisista kesäöistä. Kalusteet, keitaan väritys ja terassi itsessään ovat mielestäni nyt hyvin toisiinsa sointuvia ja tuntuu, että keidas olisi kuulunut tähän aina.

On se vaan niin ihana <3

-Ansku

Terveiset mökiltä

Juhannus vietettiin maaseudun rauhassa, vanhempieni mökillä. Sää vaihteli sateisesta aurinkoiseen, kylmästä lämpimään. Perinteinen suomalainen kesäsää. Säästä huolimatta pidennetty viikonloppu teki hyvää. Tulimme vasta tänään kotiin ja vältimme pahimmat juhannusruuhkat. Matkapäivän siirtämisen ansioista saimme nauttia aurinkoisesta ja lämpimästä sunnuntaista vielä mökin rauhassa. Mökkijuhannusta viettivät vanhempieni lisäksi siskoni ja veljeni perheineen. Mukava ja rentouttava viikonloppu on takana. Kameran kanssakin innoistuin eilen tallustelemaan mökin läheisyydessä. Tässä teillekin kauneutta mummolan mökiltä.

Kotimatkalla sain puhelun, että kesäkeitaamme olisi saapunut ja on noudettavissa. Naapurin isäntä avuksi ja pakettiautolla haettiin tavarat kotiin. Nyt vain odotan, että isäntä innostuisi kokoamispuuhiin mahdollisimman pian. Seuraavana viikonloppuna saamme kesävieraita, joten heidän kanssa mielellään kahviteltaisiin uudella kesäkeitaalla.

Siitä toivottavasti postataan seuraavan kerralla!

Mökkitunnelmissa,

Ansku

Suloista Suvea

Ihanaa Mittumaaria, tehdään Juhannustaikoja <3

-Ansku

Mansikkainen iltapala

Kiireisen ja sateisen päivän päätteeksi teki mieli jotain makeaa. Sunnuntaina ostin kaupasta rasiallisen mansikoita, tosin ulkolaisia vielä. Pilkoin niitä kulhon pohjalle reilun määrän ja päälle puristin muutaman kuohkean kiehkuran kermavaahtoa. Muutama kokonainen mansikka päälle ja makoisa iltapala oli valmis. Kesäfiilis tahtoo ilman puolesta olla vähän kateissa, joten kesästä on pidettävä kiinni muilla keinoin.

Kesäkeidaskin etenee hiljalleen. Materiaalit on tilattu ja nyt odotetaan niiden saapuvan. Tosin juhannuksen saa viettää rauhassa, keitaan rakentaminen jatkuu jussin jälkeen. Malttamattomalle luonteelle se on tosin aivan liian pitkä aika. No on ainakin jotain kivaa mitä odottaa ja taatusti nämä pari viimeistä viikkoa ennen lomaa hujahtaa projektin ansioista vauhdikkaasti. Jospa sitä lomalla saisi nauttia kesäkeitaasta täysin rinnoin ja ilmatkin lämpenisi siihen mennessä.

Plantagenista ostetut pionit ovat auenneet upeasti ja yhden vaaleimmista kukinnoista siirsin tuohon punaiseen kannuun talousvaa'an päälle. Kylmä ilma on onneksi hidastanut omien pionien aukeamista ja uskoisin etteivät ne ehdi puhjeta kukkaan juhannuksena. Viime vuonna ne avautuivat juuri juhannuspäivänä, mutta silloin olikin ollut huomattavasti lämpimämpi alkukesä.

Lämmintä niin kovasti toivoisin juhannukseksi, niin varmaan me kaikki.

Tiistaiterkuin,

Ansku

Kohti Mittumaaria

Hupsista, viikko mennä hurahti eikä blogia ole ehtinyt päivittämään. Taitaa olla monessa blogissa samat haasteet, pihalla puuhastellaan ja nautitaan kesästä. Ja niin sen pitääkin olla. Meillä on terassiprojekti nytkähtänyt kivasti eteenpäin, tosin alkuperäisestä suunnitelmasta on jouduttu aika paljon suunnitelmaa muuttamaan. Kesähuonetta en siis vieläkään saa, mutta kauniin kesäkeitaan kylläkin. Eilen haettiin iso pönttö öljyä ja tänään on takareidet kireänä öljytty koko iso terassi. Samalla telan heilutuksella öljyttiin myös LillaHovin terassi ja muutama ulkokaluste.

Tämä päivä kierreltiin huonekalukaupat läpi ja tehtiin valinta kesäisestä paviljongista. Terassin uusi väri helpotti lopulta paviljongin valintaa. Nyt vain pidetään peukut pystyssä, että valitsemamme katos löytyy varastosta ja saadaan kasattua pihalle. Vaikka paljon jouduinkin alkupeäisestä suunnitelmasta tinkimään, niin nyt tuntuu, että hyvä ja viihtyisä siitä vielä tulee. Ehkä sen oman kesähuoneen aika tulee sitten ajallaan. Toistaiseksi kesäkeidas on vasta kauniina kuvana verkkokalvollani, mutta toivottavasti saan esitellä sitä teille mahdollisimman pian aitojekin kuvien muodossa.

Eilen kauppoja kierrellessä ehdin hakea plantagenista kimpun tuoreita pioneja, niiden kauneus jaksaa joka kerta  yllättää ja ilahduttaa. Oman pihan pionipuskassakin on valtavasti nuppuja, nyt toivoisin etteivät ne aukeaisi juhannukseen mennessä. Niistä olisi niin ihana nauttia sitten täysin rinnoin, kun palaamme juhannusreissulta kotiin.

Nyt taidan lähteä venyttelemään jalkojani saunanlauteille ja koitan saada nämä veikeät öljytäplät pois jaloistani. 

Lyhyt työviikko edessä ja sitten odotettu Mittumaari <3

-Ansku

Päivänkakkara

Onpas ollut mukava sunnuntai. Aamusta taivas näytti pilviseltä ja maa valmiiksi kostealta. Pilvinen aamu vietettiin sisällä, pestiin pyykkiä ja vaihdettiin lakanat. Muutaman keittiönkaapinkin ehdin siinä siivota kahvinkeittimen kalkinpoiston lomassa. Puolilta päivin taivas aukeni ja ilma lämpeni. Isäntä grillasi, kasteltiin kukkasia ja mamma otti päikkärit aurinkotuolissa...ihana rentoutushetki.

Lämpöisinä päivinä en tahdo saada itseäni millään lenkille, mutta nyt energiaa riitti ihme ja kumma lenkkipolullekin. Kunnon hiki tulikin reippaalla kävelylenkillä. Isolta peltoaukeamalta keräsin kimpun lupiineja ja päivänkakkaroita kotimatkalla. Kuvat ovat taas täältä keittiö/ruokailutila akselilta, mutta se onkin tällä hetkellä ainoa paikka jossa vähän muutosta on tapahtunut. Ja toisaalta tästä tunnelmasta pidän tällä hetkellä todella paljon...kaunis kesäinen mummolafiilis <3

Nyt taidan paistaa lapsille iltapalaksi munakkaan, joukkoon päivältä jääneitä perunoita. Jospa siitä äipällekin vähän riittäisi. Auringon tuoksut huuhdotaan pois lämpimässä saunassa ja sitten onkin ihana kellahtaa ulkona kuivattuihin puhtaisiin uusiin lakanoihin.

Arki saa taas tulla!

-Ansku