VillaHovin eloa

VillaHovin eloa

sunnuntai 30. elokuuta 2015

Yksityiskohtia

Leppoisat sunnuntaiterkut VillaHovista. Tänään olen ottanut rennosti kotosalla, olen toki tehnyt kotihommia, mutta löysän letkeällä meiningillä on menty. Nautin suunnattomasti kotoilusta ja siksi panostan kodinlaittoon niin ajallisesti kuin rahallisestikin. Tosin parhaat löydöt minäkin olen tehnyt kirppareilta ja alepöydistä. En osta kalleinta enkä ole merkkiuskollinen, mutta sen minkä toinen ihminen laittaa kalliiseen käsilaukkuun, ulkomaanmatkaan tai liikuntaharrastukseen, niin minä valitsen usein ensin sen kodin.

Pidän siististä ja järjestelmmällisestä kodista, mutta en liian pelkistetystä. Meillä onkin paljon huonekaluja, tyynyjä ja yksittäisiä koriste-esineitä ja tavaroita luomassa kodikasta tunnelmaa. Yhtenäinen kokonaisuus tulee olla selkeä, mutta pienillä kivoilla yksityiskohdilla ja asetelmilla saa kotiin omannäköistä ilmettä.





Eilisen siivouspäivän päätteeksi ihmettelin pihalta kuulunutta töhmähdystä. Nähtävästi ikkunaan törmäsi lintu, jättäen meille muistoksi yhden sulkansa. Sulka sattui vielä olemaan musta, joten se löysi heti paikkansa vanhan julistetaulun reunasta. Näin yllättäen voi kotiin tulla jotain pientä ja kaunista.

Lasipulloihin leikkasin isosta harsokukkakimpusta muutaman oksan. Se on jotenkin yksinkertaisen kaunis kukka <3














Muutama kuva tuli napattua kodaristakin. Kirpparikuormassa ollut vanha kehys ja kirjava pelttipurkki saivat uuden elämän suhumaalin avulla. Kodin1:stä löytyi muutamalla eurolla kankaan palanen, josta ompelin kodariin uuden verhon. En ole koskaan saanut aikaiseksi ostaa tuohon sopivaa verhotankoa, joten täällä on jo vuosia palvellut metsästä haettu keppi verhon pidikkeenä.

Bloggailun aikana alkoi satamaan ja ukkonenkin on paukkunut pitkin päivää, nyt onkin hyvä syy käpertyä viltin alle päiväunille. Parasta mitä vapaapäivänä voi tehdä.

Suloista Sunnuntaita,

Ansku

perjantai 28. elokuuta 2015

Syksyn tuntua

Olipa tänään kiva herätä, kun sade ropisi ikkunaan ja oli vielä ihan hämärää. Tuli kiva syksyfiilis. Elokuu on ollut ihanan aurinkoinen ja lämmin, mutta välillä tulevat sadepäivät ei minua haittaa. Viikonlopulle on luvattukin vielä kaunista säätä ja sitten taitaa muutenkin säätila muuttua. Illaksi keli selkeni ja aurinkokin taas pilkahteli pilvien takaa. Ruokailutilaan paistaa kivasti ilta-aurinko ja se kyllä valaisee muutenkin kotia ihanasti.

Viime viikon maalailupuuhissa tuunasin hiukan myös tuota kesällä ostamaani perhostaulua. Suihkautin maalia hiukan sieneen ja hankasin sillä puolihuolimattomasti kehyksiä. Kokonaan en halunnut kehyksistä mustia, mutta tuunauksen avulla sain kehyksistä aavistuksen vanhan näköiset. Nyt taulu sai mielestäni kivaa ryhtiä ja perhoset jotenkin erottuvat taulusta vielä paremmin.



Ruokailutilan seinälle olen haaveillut paneeliseinää, samantapaista mikä on tuossa saarekkeen reunassa. Lautashyllystä olen pitänyt kovasti, mutta välillä olen jo pohtinut siitäkin luopumista.

Kesälomalla kirpparilta löydetty pieni romuluinen kaappi ei ole löytänyt paikkaa seinältä. Tuohon se on nyt asettunut ruokailutilan lattialle.  Jos kaapille ei löydy sopivaa kohtaa seinältä, mietin pitäneekö laittaa kaappi uudestaan kiertoon. Kaapin kulunut ja rosoinen pinta on vaan niin tavattoman kaunis ja hurmaava.



Tänään kyllä sytytän kynttilät ja starttaan viikonlopun villasukkameiningillä. Pian se ilta hämärtyy ja viilenee, joten kynttilöistä ehtii kivasti nauttia. Tänään päätin olla tekemättä yhtään mitään...huomenna taitaakin olla tiedossa siivouspäivä.



Ihanaa viikonloppua,

Ansku

maanantai 24. elokuuta 2015

Herra Hektar

Meidän olohuoneeseen on muuttanut pimenevien iltojen iloksi jalkalamppu. Olen ihastellut monissa blogeissa kauniita jalkalamppuja, mutta jotenkin kuvitellut ettei sellainen meidän olkkariin sovi. Sitten törmäsin Hektariin, jota totta puhuakseni suunnittelin ensin pojan huoneeseen. Koska tästä puuttuu himmennin ja kun valaisin osa on varsin kookas, ei poika huolinut sitä huoneeseensa.

Oli otettava plan B käyttöön ja kokeiltava miten se olkkarrin asettuu...ja asettuihan se. Vaati kyllä hetken totuttelua ja lampun aika kirkas valo tuntui alussa aika kovalta. Nyt siihen on kuitenkin jo tottunut ja minusta se on löytänyt paikkansa olkkarista. Tästä valaisimesta on myynnissä myös kaunis kattovalaisin, mutta sen jouduin palauttamaan. Sen kiinnityssysteemi ei vakuuttanut meidän isäntää ja  perhesovun takaamiseksi se oli parasta palauttaa. Sitä suunnittelin makkarin kattoon, mutta vaarana olisi ollut ettei ukkokulta olisi lampun alla suostumut nukkumaan ;) Kieltämättä se ei ihan nyky standardien mukaiselta vaikuttanut.










Mustalla spraymaalilla uskalsin suhauttaa myös tuon ison lasipullon. Sen ruskea väri ei ollut aivan mieluinen, mutta mattamusta oli oikein hyvä valinta ja pullosta tuli kuin uusi. Tuohon on kiva nostaa syksyllä kaunis oksa kotia koristamaan.







Hektaria kuvatessa tuli räpsittyä kuvia olkkarista vähän joka suunnalta, oli niin kaunis kuvaussää. Viikonloppuna valo tuntui oikein tulvivan sisään, sen verran matalammalta aurinko jo paistaa keskikesään verrattuna. Koti näyttää jotenkin todella kauniilta, kun aurinsäteet kimaltelevat verhojen raosta ja onhan sillä auringolla muutenkin valtavan voimaannuttava vaikutus. Elokuu on ollut kyllä kaunis, sitä on jo unohtanut miten kehno alkukesä olikaan.

Toivottavasti meille riittää vielä aurinkoisia päiviä!

-Ansku

sunnuntai 23. elokuuta 2015

Hattutemppu

Täällä on vietetty jännää viikonloppua, kun esikoisen salibandyjoukkue on pelannut viikonlopun ajan paikasta SM-sarjassa. Minä en kestä katsella pelejä ja poika totesikin aamulla, että parempi vaan kun pysytte poissa kentänlaidalta..."mä pelaan paljon rennommin kun ette ole paikalla". Ja niin näköjään teki poika ja koko joukkue. Lohkovoitto ja varma paikka SM-sarjassa ja mikä parasta minun nappisilmä teki viimeisessä pelissä hattutempun. Äiti on pakahtua ylpeydestä <3

Kun äiti ei saa eikä uskalla jännätä kentän laidalla, oli minulla hyvää aikaa päivittää teininkin huonetta. Täältä on karsittu nyt pois viimeisetkin pehmolelut ja figuurit. Vain afrikasta tuotu jalkapalloilija ja tölkeistä tehty mopo saivat jäädä. Matto pestiin pari viikkoa sitten ja viikolla vaihdettiin pojalle verhot. Jo vuosia huoneessa olleet puukirjaimet saivat mustan värin, jonka ansiosta   ne tulevat kivasti näkyviin hyllyn päällä. Kodin1 alesta löytyi uudet tyynyt sängylle, vain 3€/kpl. Sillä hintaa ei yleensä saa edes sisätyynyä ostettua. Pojan huone on kovasti äidin mieleen, mutta silti myös teinipojan näköinen ja oloinen.








Pojan huoneeseen tullaan suoraan eteisestä ja senkin vuoksi on kiva, että huoneen ilma on seesteinen ja muuhun kotiin sopiva. Toki sen pitää olla pojalle mieleen ja hänen näköisensä. Ovesta tultaessa vastassa on myös iso eteisaula, joka on myös saanut ripauksen mustaa ylleen. Valkoinen koti on nyt löytänyt uuden kaverin mustasta, joka kyllä vain korostaa kauniisti valkoisia huonekaluja.







Tänään nautin aamupäivän terassilla auringossa ja nostin uutukaisia myös pihalle. Yöt ovat jo sen verran kosteita, ettei ulkona tule enää juurikaan säilytettyä tekstiilejä. Onneksi terassille on helppo nostaa tyynyt ja viltit sisältäkin.

Päivä oli aivan ihanan lämmin...iho on saanut kauniisti väriä, karheat kantapäät lioteltiin kookosöljyvedessä ja varpaatkin saivat uuden värin. Hoviljongin ympärillä kelpasi puuhastella ja hemmotella itseään. Kyllä taas jaksaa arjessa ahertaa.

-Ansku