Vähän isommassa kuvassa

Kuten olette huomanneet, on minulla tapana kuvata paljon lähikuvia. Kupit, kipot ja kukkaset ovat usein linssin kohteena. Tänään järjestestelin astiakaappeja ja olin jo vähällä ruveta taas niistä kipoista ja kupeista napsimaan kuvia. Mutta sitten huomasin, että meillähän on tällä hetkellä ihan kuvauskelpoinen koti. Pojat peleissä, tyttö sotkemassa omaa kammariaan, joten muutama tyynyn pöyhintä ja kamera käteen.

Kotimme on alkuperäisessa kunnossa, jos uutta maalipintaa ei lasketa. Maalilla raikastimme kaikki huoneet ja uudistimme myös wc:n ilmettä. Kovasti kotimme ilme on muuttunut kuudessa vuodessa ja pelkistetympi tyyli on vaihtunut maalaisromantiikkaan ja vanhoihin tavaroihin. Valkoisesta olen pitänyt aina, mutta kyllä kodissamme on nyt valkeaa enemmän kuin aikaisemmin.  Makuuhuoneisiin ei nyt mennä, vaan pysytään tässä isossa avarassa tilassa, joka kätkee keittiön, ruokailutilan, olkkarin ja ison eteisaulan sisälleen.

Rakastuin tässä asunnon heti sen avaruuteen ja korkeaan tilaan. Kotimme on aivan tavallinen omakotitalo, 4h+k saunalla ja 130 neliöllä. Ei mikään linna, ei mitään luxusta eikä ihan uuttakaan. Talomme on teini-iässä, 13 v tulee mittariin tänä vuonna ja me olemme asuneet täällä pian 6 vuotta. Kylppäri, kodari ja lattia olisi vaihtoa vailla, mutta ne sitten joskus ajallaan. Vaaleansininen kylppäri eikä tuo kellertävä pyökkiparketti ole minun mieleen, mutta kun tiedän mitä niihen uusiminen maksaa ja miten työläitä ne remontit ovat, niin kummasti sitä jaksaa odottaa ;).

Näihini kuviin ja tunnelmiin!

Voimia alkavaan viikkoosi,

Ansku