VillaHovin eloa

VillaHovin eloa

keskiviikko 3. huhtikuuta 2013

Kotipäivä


Tänään tulikin yllättäen kotipäivä. Neiti aloitti yöllä kolmen aikaan itkemään kipeää korvaansa ja loppu yö menikin torkkuen ja neitiä hoivaten. Tosin en ollut sitä alkuyötäkään nukkunut hyvin, turkasen ikävä työasia jäi pyörimään mieleen ja voitte vain kuvitella mitkä mittasuhteet se yöllä sai. Siis takana kehnoista kehnoin yö :/

Aamulla oli vielä tiedossa pojan 2 eri hammaslääkäriä (joo kuulostaa hassulta, mutta paikkaamiset ja oikomiset tehdään eri tohtoreilla). Onneksi sain neidille lääkärin samaan paikkaan, missä pojan toinen hammaslääkäri oli. Ja kuten itkuista saattoi päätellä, niin kovasti tulehtuneet korvathan siellä oli. Nyt sitten rohtoja ja kotihoitoa.

Ajattelin itsekin huilata ja kuitata univelkaa, mutta eihän sitä sitten malttanut. Töitä tuli tehtyä, vähän pyykkiä pestyä ja pääsiäisen kukkasia leikkelin maljakkoon. Keräsinkin jo pääsiäiskoristeet pois, kukat antavat vielä iloa!






Ulkona on kyllä mitä mahtavin ilma. Jahka tuo isäntä kotiutuu, niin väsymystä voisi taltuttaa reippaalla iltalenkillä. Jos sen avulla varmistaisi kunnon yöunet ensi yöksi. Itse meinasin aamulla jo vähän kääntyä pessimismin puolelle, mutta kyllä tuo neiti sai äidinkin huulet kääntymään ylöspäin.

Neiti puki postissa tulleen kesähepenen päälleen ja söi donitsia: "Ihan kuin me äiti oltas kesälomalla ja oltas hotellissa syömässä näitä donitseja. Ulkona olis lämmin niin kuin kesällä, kun mulla on nämä kesävaatteet päällä". 

Äitikin siis voi lopettaa turhasta valittamisen...kukas täällä olikaan kipeenä :) 

9 kommenttia:

  1. Ihana, kuinka nuo lapset aina muistuttaa elämän pienistä iloista! Meidän yksi pojista oli pienenä oikeia positiivisuuden lähettiläs. Aina oli kiva päivä milloin minkäkin pienen asian vuoksi, jos vaikka välipalalla sattui olemaan vispipuuroa! Kunpa tuon asenteen muistaisi itsekin vähän useammin!

    VastaaPoista
  2. Voi surkeus, paranemista potilaalle ja sinulle valoisampaa mieltä!

    VastaaPoista
  3. Tuntuupas tutulta tuo asioiden miettiminen ja vatvominen yöllä...aamulla huomaa, että asiat eivät olekkaan niin hassusti, miltä yöllä näytti. ...:)

    VastaaPoista
  4. Toivottavasti viime yö meni jo paremmin, sekä potilaan että äidin osalta :) Saako kysyä,minkä ikäinen pikkuinen on? :)

    Ps. pakko käydä tuolla edellisen kommentoijan sivulla,mitähän hän mahtaa sulle sanoa..?

    VastaaPoista
  5. Paranemisia sinnepäin. Lapset on niin ihania-asioiden mittasuhteet kopsahtaa oikeille raiteilleen lasten mukana<3

    VastaaPoista
  6. Lapsien kommentit ovat kyllä parhaita ja niin aitoja!

    Potilas on jo hyvässä kunnossa, lääkkeet ovat alkaneet nopeasti puremaan!

    Ani - neiti on 4,5v ja kovasti jo odottelee syksyn 5v juhlia. Ne on hänen toimestaan jo hyvin suuniteltu :)

    Ihanaa saada kommentti Portugaliksi. Yritin googlekääntäjän avulla ymmärtää viestiä ja ymmärtäisin, että se menee jotenkin näin:
    "Onneksi löysin ihanaan blogiisi ja samalla löysin monta muutakin ihanaa. Tule kylään hänen blogiin ja jätä viestiä. Kiitos"

    Tai jotain sen tapaista...ihan ei kääntäjäkään ymmärtänyt tai osannut kääntää ihan täydellisesti :)

    VastaaPoista
  7. Heipsu Ansku!
    Teksti meni juurikin noin, se oli vaan Brasilian portugalia jonka takia google ei varmaan osannnut sitä hyvin, vähän niinku ei varmaan google tunnistaisi esim. savon murrettakaan.. hihhii!! =)
    Jee, nyt sulle on lukijoita jo toooosi kaukaa!

    Voimia sulle tähän loppuiltaan!

    VastaaPoista
  8. Toivottavasti siellä jo voidaan paremmin, ja univelat on kuitattu!

    Ihania kyllä nuo lapset, kun ovat niin positiivisia <3

    Viikonloppuja villa hoviin :)

    VastaaPoista
  9. Heitin sulle haasteen <3 -muistelenko väärin, että oot saanut sellaisen jo hiukka aikkaa sitten :)

    VastaaPoista

Ilahdun kun kerrot käynnistäsi <3