Pannaripäivä

Voi tavaton miten sateiseen sunnuntaiaamuun saimmekaan herätä. Esteri antoi parastaan koko aamupäivän. Lähdin sadetta pakoon pikaiselle kirpparikierrokselle ystävän avuksi ja teinkin sieltä pitkään etsimäni löydön, vanhan pyykkikorin. Pärekori saikin tänään maalia ylleen ja odottelee nyt kuivumista. Mihin kori päätyy, siitä kuulette varmasti ihan pian.

Muuten päivää on vietetty kotona leppoisasti. Perus kotiruuan ja jälkkäripannarin merkeissä. Kovasti olisi mieli tehnyt myös omppupiirakkaa, mutta kun se ei muille perheenjäsenille oikein maistu. Pannari puolestaan upposi parempiin suihin ja tuntui maistuvan myös molempien lasten kavereille. Ei tarvinnut lapsia monta kertaa houkutella pöydän ääreen, kun pannarin tuoksu tulvahti uunista ulos. Ja kyllähän tuo omassa suussakin maistui taivaallisen hyvältä.

Pöytää kattaessa oli ilo huomata, miten uudet Falbyn astiat sopivat hienosti samaan pöytään GreenGaten astioiden kanssa, eikä siellä riitaa aiheuttanut IbLaursenit, Ikeat eikä mummoni perintöhopeatkaan.

Iltaa kohti ilma kirkastui ja aurinkokin pilkahti. Minulla on vieläkin se uhkaamani pyörälenkki tekemättä, joten pannaria sulattelemaan sitä pitää vielä polkaista illan kähmässä.

Ja aamulla uutta viikkoa kohti,

Ansku