Vehreyttä

Minulla meni monta vuotta, että en omistanut ainuttakaan viherkasvia. En tosin edelleenkään ole perinteisten virherkasvien ystävä, mutta lankaköynnökset ja murattikaaret ovat vallanneet sydämen. Ne tuo kotiin kivaa pehmeyttä vaaleuden keskelle. Monet hämmästelevät, että miten saan nämä kukat kestämään. Yllättävän hyvin, mutta kyllä minäkin välillä epäonnistun. Tykkään kävellä pieni kannu kädessä ja kastella kukkia vähän, mutta tiheästi. Se lienee minun salaisuuteni, lannoitteita en käytä koskaan. Itse en kukkasista montaa euroa maksa, joten jos kasvatus ei onnistu, niin rahallinen menetys ei ole onneksi suuri. Plantagenista näitä saa aina edukkaasti ja läpi vuoden.

Tuossa ison kellon alla on muuten toinen niistä huonekaluista, jotka ovat asuneet VillaHovissa ennen meidän muuttoa. Lipasto ostettiin edellisiltä asukkailta. Ostohetkellä sen kansi oli ruskea ja muuten se oli kuultomaalattu. Vuosia sitten se maalattiin kauniina kesäpäivänä valkoiseksi. Ja jos jotain jäi mietityttämään mikä se toinen alkuperäinen huonekalu olikaan...niin se on se kaunis seinäkaappi keittiössä, joka kätkee greengaten lattemukit sisäänsä. Se kaappi näkyy kuvissa usein ja komeilee tuolla bannerissakin tällä hetkellä.

Minä olen jatkanut kotoilua koko viikonlopun. Kotoa en ole poistunut kuin lenkille ja lumitöihin. Tukkaa en juurikana ole jaksanut kammata, meikkipussia en ole edes vilkaissut. Lökäpöksyt ja villasukat ovat olleet tämän viikonlopun ehdoton asu. Kotihommia, lepoa ja sopivasti herkkuja. Näiden avulla on ladattu akkuja tulevaan viikkoon.

Iloa alkavaan arkeen,

Ansku