Emalia köökkiin ja huussiin

Billnäsistä löysin paljon vanhaa ja valkoista emalia, en tiedä mikä siinä minua niin kiehtoo. Osa emalista löysi paikkansa keittiöstä ja osa päässi hotelli helpotukseen. Ihanin on tuo vanha saippuateline. Paljon niitä on nykyään uustuotantona, mutta tuo vanha ja kulunut on jotenkin niin sievä. Pieneen emalisankoon piilotin vanulaput ja pumpulipuikot. Muutama isoksi auennut pioni pääsi parhaat päivänsä nähneeseen kannuun.

Tulipa samalla kuvattua tuo meidän kaakelimaalilla käsitelty hotelli helpotuskin. Maalauksesta on tosin jo neljä vuotta aikaa, mutta tässä hyvä todiste siitä, että maali kyllä kestää hyvin. Ja ilme muuttui ysärityylistä aikalailla. Ikkunan alla olevassa kuvassa on meikäläinen harjoittelemassa vessapuuhia 70 -luvun puolivälissä. Kuvalla on piilotettu kaakelissa ollut laivankuva, joka ei ole ikinä miellyttänyt silmääni. Aika jännä yhteensattuma...neljä vuotta sitten, kun wc maalattiin, lähdimme päiväksi maalin hajua ja kuivumista karkuun juuri Billnäsiin.

Keittiö puolestaan sai muutaman uuden pikku suppilon/tratin ja vanhoja kuluneita kannuja. Osa todella kuluneita ja elämää nähneitä, suloisin ehkä tuo pieni kannellinen kahvi-/teepannu.

Valtaosan emaleista ostin yhdeltä ja samalta myyjältä. Hintakin alkoi sopivasti tippumaan, kun keräsin yhden jos toisenkin aarteen sieltä hyllystä itselleni. Minussa on muutes sellainen huono puoli, että millään osaa tinkiä...meinaa aina mennä nolouden puolelle, hassua :)

Jopas oli paljon kuvia ja tarinaa, toivottavasti jaksoit lukea ja katsella loppuun saakka!

Tänään on ollutkin todella lämmin päivä ja olen grillannut itseäni aurinkotuolissa ihan urakalla. Iltaa kohti viileni kummasti, joten olikin kiva sytyttää muutama tuikku tunnelmaa tuomaan...ja kuten arvata saattaa patakaapin päälle syttyi kynttilät.

Kaunis kiitos ihanista kommenteista patakaappipostaukseen, ihastelen kaappiani joka kerta olohuoneen ohi kulkiessani.

- Ansku