Laiskottaa

Lyhyet työviikot tarkoittavat meillä enemmän, paljon enemmän töitä. Pitkät pyhät saavat ihmiset aktivoitumaan ja se näkyy meillä kyllä heti, kun arki alkaa. Onhan se mukavaa, että töitä riittää. Tahtoo vain olla nämä pääsiäisen ympärysviikot meillä suosittuja lomaviikkoja, joten töitä enemmän, tekijöitä vähemmän meiningillä painetaan. Ja illat väsyttää, niiin mahottomasti!

Ja minun arki alkoi vielä tooodella keljulla tavalla. Flunssan jälkeen olen kärsinyt rohtuneista huulista ja avoimista suupielistä. Maanantain ja tiistain välisenä yönä iski sitten vaurioituneella alueella joku pöpö. Shokkiherätys oli tiistaina, kun naama oli turvoksissa ja suun ympärillä sellainen todella iso punainen ja kutiseva kehä. Ja sillä naamalla sitten sinne kiireeseen ;). Ab-kuuri on saatu ja hoitavaa voidetta, nyt näytän jo suht normaalilta.

Mutta sen verran nuo viikon tapahtumat ovat vieneet vetoa veks, että tällä kertaa kuvat tuli napattua sohvalla huilaten. Toisin sanoen laiskan naisen postaus. Kuitenkin ihan hyvä kuvakulma olkkarista eteisen, keittiön ja ruokailutilan suuntaan...ja pääsihän lämpiävä takkakin vielä kuviin.

Ja lopuksi vielä mieltä piristävät kukkaset. Helmililjojen "maljakko" on olutpullo. Minusta oli niin kaunis ja sievä, että ei päässyt kierrätykseen. Isäntä tyhjenti ja emäntä täytti ;)


Nyt taidan jo kömpiä sänkyyn ja nauttia Greyn Anatomian ennen kauneusunia...vaikka ihan sellaisista ei ole aina takeita, jos tiistain herätystä muistelee!

Torstai on toivoa täynnä...sitä kohti siis!

-Ansku