Palmusunnuntai

Pienten virpojien ilona oli kyllä tänään ihana auringon paiste. Meidänkin ovella kävi muutama pitkänokka ja pupunen virpoen meille hyvää tulevaa vuotta. Pojan salibandypelien ympärille organisoitui meidän palmusunnuntai, mutta onneksi sieltä löytyi rakonen pajunkissojen keräilyyn ja kunnon pitkään lenkkiin. Omat pajunkissat halusin ilman värikkäitä koristeita ja höyheniä. Maitolaiturilla blogin innoittamana kääräisin ne juuttinarulla kauniiksi kimpuksi, enkä laittanut niitä laisinkaan maljakkoon.

Suloisia pastellinvärisiä munia ei sentäs virpojille annettu, eikä ne onneksi ole lastenkaan suosiossa niin kauan kun yllätys suklaamunia löytyy kiposta.

Piipahdin pelimatkalla Plantagenissa ja löysin vihdoinkin valkoisia helmililjoja. Monet kertovat niitä ostaneensa ihan Prismasta, mutta meidän lähi Prisman valikoimaan ne eivät tunnu kuuluvan. Nyt odottelen, että ne aukeavat kauniisti. Voin luvata, että niitä saatte vielä ensi viikon aikana ihastella täällä blogissakin.

Ensi viikko onkin ihanan lyhyt työviikko. Pääsiäisenä ajelemme veljeni luokse Jyväskylään ihastelemaan sitä tädin sydämen valloittanutta pikkumiestä. 

Arvatkaas malttaisinko enää yhtään odottaa :)

-Ansku

- Muscari -

Kevään kauneimpia kukkia on kyllä helmililja - Muscari. Kotiin ostaessa kukka muistuttaa ohraheinää ja pian pienet kukinnot alkavat nostaa päätään lehtien seasta. Pian puikulat kukkaset pullahtavat auki tuoden tullessaan ihanan tuoksun. Valkoiset helmililjat ovat harvinaisempia kuin siniset ja sen vuoksi sinisiä tulee helpommin ostettua kotiin. Toiveena olisi, että pääsiäispyhiksi löytäisin kauniin valkoisen helmililjan. Kun kukinnot alkavat kasvaa niin pitkiksi, että kääntyvät maata kohti, leikkaan kukkaset ja laitan niitä kimpun pieneen pulloon. Yhdestä ruukkuhelmililjasta saa kerättyä kauniin minikimpun.

Meillä tinttaralla ei vielä innostunut virpomisesta, mutta naapurin pienet noidat tulevat varmaan soittamaan aamusta ovikelloa. Sen verran iso kulhollinen on suklaamunia, että toivottavasti tulevat. Muuten on munat mamman vyötäröllä ;)

Minä kiitä ja kumarran kauniista kommenteista vaaka aarteeseeni liittyen. Voi kuulkaa miten ihaillen kävelen keittiöön ja joka kerta pysähdy katselemana kaunotartani <3

Leppoisaa Lauantaita Ystävät!

-Ansku

Puntarointia

Kuten tiedämme, on elämä välillä melkoista puntarointia asioiden välillä. Sitä minun työviikkooni on mahtunut paljon, asioiden katsomista monelta eri kantilta ja useamman eri ihmisen näkökulmasta. Ei ole oikeaa eikä väärää, mutta silti tyytymättömiä ihmisiä. Asian ratkaiseminen ei ole ollut helppoa, mutta näen jo selvästi valoa tunnelin päässä, vaakakuppi löytää vielä oikean kohtansa. Tähän minä luotan!

Puntarointia voin jatkossa tehdä myös omassa rakkaassa keittiössänikin. Tänään nimittäin kotiovestamme astui sisään ihana kaunotar, vanha kaupan vaaka. Näitä upeita katseenvangitsijoita olen ihaillut useassa blogissa ja lehtien sivuilla. Vihdoin löysin oman aarteeni ja jälleen onnenkantamuksien saattelemana. Kurkkasin työmatkallani nettikirppareiden tarjontaa, kuten minulla junassa on tapana. Kohde oli tullut myyntiin keskiviikkona 7 aikoihin ja ennen kymmentä sen olin huutanut itselleni. Koska vaaka muutti meille Kotkasta saakka, en uskonut sitä vielä tällä viikolla saavani kotiin. Mutta voisiko olla parempi tuuri?!? Myyjän mies sattui tulemaan tänä aamuna Vantaan Ikealle, siis n. 1 km päähän meiltä ja toi vaa'an meille kotiin saakka. Olisi vielä tehnyt tämän kuluitta, mutta maksoin hänelle puolet postitukseen varatuista kuluista.

Ja siinä hän nyt on!

Melkolailla nihkeän viikon kruunasi kyllä tämä vaaka kaunotar. Ja mikä parasta, kun kotioven avattua tuli vastaan tolulta tuoksuva puhdas koti, jonka eteisessä tämä aarre odotti. 

Tunne oli sanoin kuvaamattoman onnellinen <3

-Ansku

Risuja

Ulkoiltiin sunnuntaina neidon kanssa ihan omalla pihalla. Tosin yritin houkutella neitiä pajunkissoja keräämään, mutta en saanut tinttarallasta kaveria. Keräiltiin sitten risuja omalta pihalta ja metsätien varrelta, niitä olikin tuuli tiputellut ihan urakalla. Neito rakensi risuista hangen päälle majan linnuille ja minä tein lyhtyyn keväisen risuasetelman. Pitkät koivunoksut ovat ihanan taipuisia ja helppoja käsitellä. Ostin muutaman teten portaille, tosin viime kerrasta viisastuneena aion nämä nostaa vielä yöksi sisälle.

Ilta-aurinko paistaa portaille ja korostaa keltaista väriä entisestään.

Lunta on kyllä vielä todella paljon ja varjoisissa paikoissa on todella viileää. Tulisipa nollakelit ja lumet alkaisivat pikku hiljaa sulamaan. Olisi niin paljon helpompaa sitä kesähuonettakin suunnitella, kun ei hanget estäisi haaveilua ;)

-Ansku

Kulhollinen kukkia

Voi maanantai! Tänään on ollut niin nihkeä päivä, että oksat pois. Nousin selvästi väärällä jalalla, koska pepulleen meni koko päivä. Luojan kiitos ollaan jo illassa, ei se tästä voi huonommaksi muuttua.

Onneksi päivään mahtui yksi isokin valopilkku, nimittäin sain postiin valtavan ison paketin. Huutonetin kautta onnistuin löytämään tämän upean ja ison soppaterriinin, se matkusti luokseni Rovaniemeltä saakka. Tiesin sen lähteneen matkaan jo perjantaina, joten koko viikonlopun odottelin postin aukeamista. Kulho on todella komea ja jämäkkä, siihen kuuluu myös kansi. Terriiniin vetoisuus on jopa 4 litraa, mitenkähän sen kukkien määrässä voi mitata ;) Halusin tehdä maljaan heti keväisen kukka-asetelman, helmililjoja hakailin, mutta niitä en tänään onnistunut kotimatkalta löytämään.

Hämärä eteinen sai ihanan valopilkun, kun valloittava keltainen asetelma pääsi komuutin päälle. Viiriäisen munat ovat suloisia tuolla kukan juurella, mistähän niitä löytäisi lisää. Nämä muutamat löysin vanhasta pääsiäiskoristelaatikosta.

Kyllähän se päivä lopulta saikin ihan kivan päätöksen, toivottavasti tämä on enne huomiselle työpäivälle...sitä todella toivon!

Niin ja kiitos teille ihanista kommenteista edelliseen postaukseen, hymy tuli huulille monta kertaa!

-Ansku

Valohoitoa ja hyviä tekoja

Sain lauantaiaamusta ihmeellisen energiapiikin. Päätin, että vien tänään vähintään 20 tavaraa lahjoituksena SPR:n Konttimyymälään. Tuli 5 isoa kassia ja tavaroita taatusti lähemmäs 50. Kaappeja kaivellessa ja itselle tarpeettomia kasatessa sai kotikin pienen lauantaisiivouksen. Oli kovin puhdistunut ja iloinen mieli. Ja vielä tyytyväisempi olin kun kasseja Konttiin viedessä lähdin tyhjin käsin kotiin. Niin kovasti kuin sitä kirpparilöytöjä toivoo, niin nyt oli kiva tulla kotiin ilman yhtään uutta tavaraa. Tämä on yksi tapa, jolla minä teen hyväntekeväisyyttä ja saan siitä itselleni hyvän mielen.

Kevyellä ja hyvällä mielin nappasin myös sukset kainaloon ja kävin ottamassa valohoitoa hiihtoladulta. Ihana kevätaurinko tuntui jo poskissa ja nenän päässä. Ihanasti tuo valo tulvii sisällekin antaen iloa ja energiaa päivään. Tänään kamera innostui kuvailemaan lankaköynnöksiä ja pupuja, molemmat kovin mieluisia ja ilo silmälle. Nuo pupujen valkoiset mekot ompelin Ikean keittiöpyyhkeistä, kun halusin joulun jälkeen vaihtaa pitkäkorville valkoiset mekot ylle.

Onko kevätaurinko saanut sinut jo heräämään?

Minä kyllä niin imen tätä valoenergiaa itseeni ja yritän hymyillä mahdollisimman paljon.

Ihana kevät ja aurinko <3

-Ansku

P.S. Hymyn saa huulille myös ihanat kommentit, kaunis kiitos!