Äiti mä muutan sinuun

Äitienpäivästä tuli kaunis ja aurinkoinen. Aamu valkeni kääröjen, kukkasien ja halauksien voimalla. Ihana aamu!

Kuvassa kullanmurujen taidonnäytteitä ja aarteita äidille. Nuorempi on jotenkin niin elänyt äitienpäiväodotuksen jännityksessä ja on ollut minussa kovin kiinni. Hän totesikin, että: "äiti mä muutan sinuun". Voiko kauniimmin kertoa, että rakastaa...

Auringosta ja kauniista ilmasta nautiskeltiin omalla pihalla. Valtoimenaan leviävä siitepöly ei kyllä tehny ulkoilusta kovin nautinnollista, mutta eihän tällaisella ilmalla vaan voi olla sisällä. Mutta tukossa ollaan ja äänetön, voi pölyä voi pölyä!

Tässä muutamia otoksia eiliseltä kun järjestelin kuppeja ja kippoja. Torstaina ilolla ostetut ruusut olivat parhaat päivänsä nähneet ja nuupahtivat kannuun samantien. Napsautin kaikista varret pois ja laitoin ne lasimaljaan, siinä virkosivat ja kukkivat edelleen kauniina.

Valkovuokkomeri kukoistaa edelleen upeana metsäpolullamme, se on aivan uskomattoman kaunis. Ulkona vihertää jo kauniisti, puissa on pian kunnon lehdet. Ilta-aurinko valaisee ruokailutilan iltaisin kauniisti. Kun puskat ja puut ovat täydessä lehdessä, ei meiltä näe juuri muita taloja eikä pihoja laisinkaan. Olemme aivan omassa rauhassa kesäaikaan. 

Nuo kauniit tulppaanit kukkii naapurin mummon pihalla, joka viettää äitienpäivät ja muutkin päivät jo hoitokodissa. Käyn aina ihailemassa vanhalta tontilta nousevia kukkia ja kesäisin sieltä maljakkoonkin poimin muutaman pionin. Vaikka olo on nyt aika kehno, niin koitan nähdä tässäkin asiassa positiivisen puolen. Pölyn kestää, kun tietää sen olevan merkki kesästä.

Nyt taidan ottaa tuon muuttajan kainaloon ja lähteä pian peiton alle...

-Ansku

KUNNES MINUSTA TULI ÄITI

Ennen kuin minusta tuli äiti, nukuin niin myöhään kuin halusin, enkä välittänyt siitä, kuinka myöhään menin nukkumaan.

Ennen kuin minusta tuli äiti, kotini oli aina siisti, enkä kompastellut koskaan leluihin.

Ennen kuin minusta tuli äiti, minun ei koskaan tarvinnut pitää kiinni kirkuvasta lapsesta, jotta lääkärit voisivat ottaa näytteitä tai antaa pistoksia. En myöskään koskaan tuntenut itseäni niin onnelliseksi pienestä hymystä.

Ennen kuin minusta tuli äiti, en koskaan pitänyt sylissäni nukkuvaa lasta vain pelkästään siksi, etten raaskinut laskea sitä pois. En koskaan tuntenut sydämeni särkyvän, kun en pystynyt vähentämään kipua. En koskaan ajatellut, että pieni lapsi voi vaikuttaa elämääni niin paljon.

Ennen kuin minusta tuli äiti, en koskaan noussut ylös yöllä kymmenen minuutin välein vain tarkistaakseni, että kaikki on kunnossa. En koskaan tuntenut lämpöä, iloa, rakkautta, suloista tuskaa ja täydellistä tyytyväisyyttä siitä, että olen äiti.

En tiennyt että voisin tuntea niin paljon...


kunnes minusta tuli äiti.

-NN

Kukkaloistoa ja ihanaa äitienpäivää kaikille äideille!

-Ansku

Pölyä ja kukkasia

Atsih ja sitä rataa...juu-u minä olen yksi niistä, jotka kuuluvat siihen tämän kevään kärsijäjoukkoon. Jotain aivan mahdotonta ovat nämä allergiaoireet olleet tänä keväänä. Ihan harmittaa, kun ei juuri ulos tee mieli, vaikka ilma olisi kaunis kuin morsian. Helpompaa on vaan olla sisällä ja tirskua täällä, selviää kymmenillä vähemmän :/. Luojalle kiitos, kun tänään tuli vettä reilusti. Sataisi vaan joka yö, että edes vähän raikastuisi ja pöly laskeutuisi.

Voi kun saisi kevään ilman tätä pölyä...

Eikä tunnu pölyt katoavan täältä sisältäkään. Tänään oli siis minisiivouksen paikka, imurille kyytiä ja villakoirat ojennukseen. Työmatkalla ajoin Kodin1:n kautta...tuoreet kukkaset mielessä ja alennuskuponki kainalossa. Kotiin oli kiva tulla kimppujen kera ja siivouksen päätteeksi asetella niitä kotia koristamaan.

Koska alennuskuponki kohdistui koko ostoskertaan, tarttui matkaani muutama hortensia ja tämä suloinen kukkajakkara. Kun Lilla Hoviin muutti muutama jakkara ja pikkupöytä, oli lupa ostaa kotiin tilalle jotain uutta.

 

Ilahdus oli suuri, kun löysin ensimmäiset pionit. Väri ei ehkä mieluisin, mutta itse kukka on yksi upeimmista. Alimmaisen kuvan neilikat ovat ostettu valehtelematta varmaan 3 viikkoa sitten ja kukkivat vieläkin todella kauniisti. Vaihdoin vain tuoreen veden ja lyhensin niitä hiukan.

Saunassa vielä huuhdotaan päivän pölyt pois ja puhtaana sujahdus lakanoihin. Äippä saakin tänään pikku neidin lisäksi iso veikankin viekkuun, kun isi on työmatkalla. Aamu onkin aikainen, mutta päivän päätteeksi palkitsee alkava viikonloppu!

Salaisuuksia piilotteleva pikku neiti onkin antanut vihjeitä tulevasta juhlasta..."äiti minulla on sinulle salaisuus, mutta en voi sitä vielä kertoa"

Sitä odotellessa................Ansku

Saamattomuutta

Liekö allergian vuoksi nautittavat lääkkeet vai nurkan takana vaaniva flunssanpoikanen syynä saamattomuuteen. Väsyttää ja laiskottaa, veto poissa. Ei vaan ole minulle tyypillistä, kun on aina tottunut jotain puuhailemaan.

Töiden jälkeen lähes kaaduin sohvalle ja uni nappas samantien...ja voi että mikä horror tila on unien jälkeen, hyvä että ylös pääsi sohvan pohjalta.

Pyykit jaksoin sentäs kerätä ja ulkokukat kastella. Ilta-aurinko valaisi taas portailla olevia kukkia niin kauniisti, että kameran nappasin kaveriksi.

 

Viikonloppuna lenkkeillessä keräsin muutamia koivunoksia maljakkoon, sisälle en niitä uskaltanut tuoda, kun allergia oireilee sen verran pahasti. Isot silmut vaan ovat niin ihana keväisiä ja merkki tulevasta vihreästä kesästä.

 

Yksi otos vielä Lilla Hovista, jossa näkyy myös puutarha. Löysin kätköistäni tuota valkoista kukkapenkkien reunaan tarkoitettua aitaa, se sopi täydellisesti mökin reunustalle. Neiti heti tuumasi, että tämä on minun oma puutarhani ja nosti sinne risuporon kasvimaan vahdiksi :)

Täytyy kyllä todeta, että on mulla ikkunalla upeat pelargoniat...ne jaksavat ilahduttaa joka päivä - ensimmäisenä aamulla verhot avatessa ja viimeisenä illalla verhot sulkiessa ja monta monituista kertaa aina keittiönikkunasta ulos kurkistaessa.

Nyt kannustamaan leijonat voittoon...Ansku

Kesä mielessä

Äiti-tytär viikonloppu on kyllä ollut antoisa. Yhdessä ollaan puuhailtu ihania tyttöjen juttuja...sisustamista, maalausta, kukkia, piha hommia, kirpputoria ja unohtamatta herkuttelua. Mutta on se kiva saada myös pojat kotiin!

Lilla Hovin sisustamisen yhteydessä alkoi myös kotiin kaivata kesäisiä kuoseja.   Tämän kesäheinä tyttösen ostin itselleni saamillani syntymäpäivälahjarahoilla. Lahjaraha olisi liian helposti kelvannut myös ruokakauppareissulla, joten halusin ostaa itselleni jotain ihanan naisellista ja söpöä :)

Kesän terassikahvit mielessä täydensin GreenGaten valikoimaani muutamalla melamiini kupilla ja lautasella. Nyt voi huolettaa kattaa kauniisti ulos myös lapsille, eikä tarvitse pelätä latte kuppien särkymistä.

Kiikku sai kesäisen ilmeen uudesta istuinpäälisestä. Tukholman Åhlensilta ostamani käsipyyhe oli juuri sopiva kiikun istuin osaan. Nyt on neiti kesäheinälläkin kukkapelto pepun pehmusteena.

Olohuonekin raikastui kesätyynyjen ansioista.

Keittiön kesäkuosit ovat myös Åhlensilta. Kirpparilöytönä ihana teekannu, sokerikko ja kermakko. Samaiselta kirpparilta löytyi myös tuo ihana pöytäkello, jonka on kuin tehty ompelukonepöydän päälle. Heti kellon nähtyäni tiesin missä sen paikka tulee olemaan.

Eiliset vieraat toivat tullessaan rasiallisen mansikoita. Loput mansikat pilkoin tänään vaniljajäätelön sekaan ja nautin kesäiset päiväkahvit pikku neidin torkahdettua päiväunille. 

Ihana hetki vain itsestään!

Kyllä se kesä on taas vähän lähempänä. Viikonlopun keväiset ulkopuuhat ja  sisustaminen on antanut kummasti virtaa tulevalle työviikolle!

Pisamatkin ovat palanneet nenän päähän, selvä kesän merkki!

-Ansku

Lilla Hovin pihatalkoot

Lauantai aamu valkeni sateisena ja harmaana. Perheen miehet lähtivät aamuvarhaisella Tampereelle turnaukseen, joten meillä oli tiedossa naisten viikonloppu. Villa ja Lilla Hovin emännät päättivätkin suunnata kirpputorille ja kukkaostoksille. Suloinen kahviastiasto ja kaunis kulho löydettiin vielä Lilla Hovin keittiöön.

Päiväkahvilla meillä olikin vieraita ja iltapäivän iloksi pilvet väistyivät ja pääsimme Lilla Hovin ulkomaalauksen kimppuun auringon paistaessa. Vanha keltainen maali oli vuosien saatossa päässyt huonoon kuntoon ja täydellisen sisäremontin myötä oli aika maalata pinnat myös ulkoa.

Kahviastiasto on valkoinen, hennolla sinisellä raidalla varustettuna. Ihanien kukka-astiastojen sijaan päädyimme tähän kestävämmän materiaalin vuoksi.

Kulhot (tai neidin mielestä puuroastiat) ovat sitten ihan kunnon posliinia ja kauniin ruusuiset. Isompi valkoinen kulho/keittomalja on vain lainassa Lilla Hovissa. Sen kauniiseen ja herkkään kuvioon ihastuin heti. VillaHovissa on jo paikka maljalle, mutta tupareiden kunniaksi se ansaitsee paikkansa myös Lilla Hovissa.

VillaHovin pihaa koristaa nyt uskomattoman kaunis ja suloinen, valkoinen Lilla Hovi, terassillaan tuoreet pelargoniat.

Nyt on aika emäntien suunnataan saunan lämpöön ja sitten huilataan ihan naisten kesken puuhakkaan päivän päätteeksi sohvalla nautiskellen!

Ihana projekti!       -Ansku

Lilla Hovi

Olen 3,5 vuotias maalaisromanttisen äidin tytär. On ollut onni omistaa Lilla Hovi koko pienen ikäni, mutta vasta nyt siitä syntyi aito maalaisromanttinen tilani. Tähän saakka tämä kaunis mökkini on valitettavasti ollut vain kesälelujen varastopaikka.

Äitini VillaHovin maalaisromanttisen emännän innoittamana mökki koki melkoisen muutoksen. Äitini tunnetusti rakastaa valkoista maalia ja sillähän sitten mökkinikin maalattiin. Mökkini oli ennen sisältä mäntyinen ja kovasti jo kellastunut, mutta sai nyt raikkaan ilmeen - no on se myönnettävä - sen äidin rakastaman valkoisen maalin ansioista. Äiti vain tokaisi, että "saa kyllä yksi kerros maalia riittää", kun ei ole kuulemma kovin ergonominen työasento pienessä mökissä isolle immeiselle :)

Maalausurakan jälkeen pääsimme tupaani sisustamaan. Uudet kukkaverhot, kauniita astioita ja pieni suloinen pöytä. Saimme sisustettua mökin lähes kokonaan vanhoilla tavaroilla. Tiimarin raikas kevät valikoima innosti muutamaan uuteenkin hankintaan ja muutama löytö pääsi kirppariltakin tupaani. Lopputulos äidin mielestä kukkaisen raikas ja minä totean, miten IHANA!

Ja kuten kaikissa omakotitalourakoissa tuppaa olla tapana, niin pihatyöt ja ulkomaalaus on vielä hiukan kesken. Onneksi aurinkoisia päiviä tulee lisää ja saamme jatkaa äidin kanssa taloni ulkomaalausta ja pihatöitä. Mutta kurkistetaan nyt kauniiseen tupaani!

Tervetuloa...Lilla Hovin emäntä