Naistenpäivää

Minun naistenpäivä starttasi kampaajalla ja kirpparilla. Samalla reissulla hoidin myös ruokakauppaostokset. Löysin lähikaupasta pieniä suloisia sipuleita, ovat itsessään kauniita lasipurkissa. Päivälliseksi en keksinyt mitään uutta ja erikoista, joten perus kanapasta rucolalla höystettynä sai kelvata. Ja kyllä se maistuikin pitkästä aikaa hyvältä uunituoreen ciapatta leivän kanssa. 

Kukkasia hain jo eilen, mutta lähikaupan naistenpäivä tarjous sai nappaamaan vielä yhden kimpun tulppaaneja mukaan. Kirpputorilta kävin hakemassa viikolla varaamani vanhat aterimet, tai itse asiassa vain haarukat ja lusikat. Veitset minulla oli jo ennestään ja olen etsinyt niiden kaveriksi sopivia haarukoita ja lusikoita. Eiväthän ne ihan samaa sarjaa ole, mutta viimein löysin sellaiset vanhat aterimet, jotka sopivat kauniisti yhteen kokonsa ja kauniin vanhahtavan värinsä puolesta.

Tuuli on tänään valtavan kova, mutta ilma on muuten kaunis ja aurinkoinen. Pihalle on kyllä vielä päästävä puuhailemaan. Ja sitten voikin nautiskella naistenpäivän illasta perheen kera soffalla!

Ihanille Naisille...oikein aurinkoista naistenpäivää,

Ansku

Helmililjat

Huh sentään miten nämä viikot menevät vauhdilla. Töissä riittää tekemistä ja illat hujahtavat hetkessä. Työviikko pian pulkassa ja huilaamisen aika edessä. Perjantaita on kyllä odotettu.

Olen muutamana aamuna havahtunut lintujen voimakkaaseen lauluun jo ennen kellon soittoa. Valoisaakin on jo seitsemältä ja illallakin vielä pitkän matkaa kotiin tulon jälkeen. Työmatkat olen kulkenut uudessa kevättakissa ja voi ihanaa miten kevyt olo sen kanssa onkin liikkua.

Pihamaalla sitä jo odottaa nurmen kuivumusta ja haravan esille kaivamista. Pian sitä päästään pihalle kupsuttamaan. Tänään ehdin aamutoimien lomassa napata pari valokuvaa, kun valo tuli olkkariin. Helmililjat ovatkin viikon aikana auenneet kauniisti ja elävät sopuisasti yhdessä lankaköynnöksen kanssa.

Mitähän kivaa sitä viikonlopulle keksisi. Tiedossa olisi ainakin kampaaja ja kirpparilla odottavat vanhat aterimet, jotka varasin viikolla. Niiden ympärille voisi loihtia jonkun kauniin kattauksen ja tehdä ajan kanssa jotain hyvää ruokaa. Kunpa vain keksisi jotain uutta, tahtoo ne samat sapuskat pyöriä ympyrää lapsiperheen ruokapöydässä.

Ihan sama...oli lasten kommentti, kun kauppalistaa kirjoitettiin. Saa nähdä mihin päädytään, toivottavasti ei ihan liian tuttuihin ja turvallisiin.

Viikonloppua odotellen,

Ansku

P.S. Piipahdin muuten viikolla Country Whiten kanta-asiakasillasa ja sieltä löysin kivoja kevättekstiilejä. Ehkäpä nekin löytäisi paikkansa viikonloppuna. 

Light Blue

Olen tässä alkukevään aikana ihastellut sisustuslehdissä ja mainoksissa olleita hennon vaaleansinisiä tekstiilejä. Minä, joka en ole oikeastaan koskaan lämmennyt siniselle oikein missään muodossa. Ystäväni Allidaalian blogissa olikin ihanat siniset löydöt päässeet olkkarin sohvalle ja siitä se ihastus vain lisääntyi. En ole etsimällä mitään tekstiilejä etsinyt, mutta tänään ne tupsahti eteen Ikeassa kynttilävarastojen täydennysreissulla.

Itse asiassa löydöt ovat keittiöpyyhkeitä, joista omalla DIY tekniikalla ompelin tyynyliinat. Parsinneula, valkoista paperinarua ja tyynyliinat olivat valmiit. Pienet söpöt tyynyt sopivat kivasti tuohon puusohvan kulmalle. Ikeasta nappasin myös tosi edukkaan neljän keittiöliinan setin parilla eurolla, joista sitten taittelin yhden liinan vaa'an reunalle helmililjan kaveriksi. Ja tulipa eilen ostettuun hyllyynkin vaihdettua nyt sinisävyinen liina.

Enpä olisi uskonut, että hento sininen noin silmääni miellyttää. Ja jos vaikka tuppaa kyllästymään, niin tyynyliinat voi purkaa ja ottaa käyttöön niiden oikeassa käyttötarkoituksessaan. Ja hinnallahan tämä muutos ei tosiaankaan ollut pilattu. Köökin uusi ilme tehtiin seitsemällä eurolla.

Onko sinulla jotain keväisiä sisustushaaveita?

Suloista sunnuntaita,

Ansku

Hylly

Kiireinen työviikko vaati viikonlopun alkuun kunnon pitkät yönet, mikä tarkoitti sitä, että meillä vaan käännettiin kylkeä ensimmäisten auringon säteinen kurkistaessa ikkunan raosta. Ihanaa kun kaikille uni maistuu, eikä lapsetkaan nousen kukon laulun aikaan. Tosin ehtisihän sitä enemmän, kun aikaisin jaksaisi nousta.

Pitkän ja leppoisen aamun jälkeen oli lähdettävä asioille. Väkeä täynnä ollut kauppakeskus ei järin houkutellut, mutta joskus niitä pakollisia ostoksia on vaan tehtävä. Iltapäivän puolella jäi sentäs aikaa piipahtaa kirpputorillakin ja muutama kiva löydön kanssa sieltä sai kotiutua.

Tuo pieni suloinen ja ikivanha hylly pääsi ruokailutilan seinälle. Joo...just siihen jossa on jo paljon kaikkea, mutta keittiöstä sille ei vaan löytynyt paikkaa. Ja jotenkin vain näin siinä vanhan punaraidallisen keittiöpyyhkeen roikkuvan, joten lähelle keittiötä se oli saatava.

Hyllyn lisäksi löytyi tuo pieni puinen vanha laatikko, joka on kuin tehty tuolle muratille. Viherkasvit vetävät minua puoleensa näin keväisin. Niissä jotenkin näkee tulevan kevään ja vihertävän luonnon. Tuo lankaköynnös vanhassa terriinissä innostui tekemään paljon uutta lehteä, kun pääsi valoisalle paikalle ruokailutilan hyllylle.

Puuhakkaan päivän päätteeksi ehdittiin onneksi vielä ulkoillakin. Kiva ja raikas sää. Tänään ratkeaa, onko Antsku illan voittaja. Tämä kaima ei tee carbonaaraa vaan tortilloja raikkaiden kasvisten ja makoisten kastikkeiden kera. Sitten vain jännitetään!

Mukavaa Lauantai iltaa,

Ansku

P.S. Kiitos kaikille vierailijoille ja tassun jäljen jättäjille <3