Helmililjat

Huh sentään miten nämä viikot menevät vauhdilla. Töissä riittää tekemistä ja illat hujahtavat hetkessä. Työviikko pian pulkassa ja huilaamisen aika edessä. Perjantaita on kyllä odotettu.

Olen muutamana aamuna havahtunut lintujen voimakkaaseen lauluun jo ennen kellon soittoa. Valoisaakin on jo seitsemältä ja illallakin vielä pitkän matkaa kotiin tulon jälkeen. Työmatkat olen kulkenut uudessa kevättakissa ja voi ihanaa miten kevyt olo sen kanssa onkin liikkua.

Pihamaalla sitä jo odottaa nurmen kuivumusta ja haravan esille kaivamista. Pian sitä päästään pihalle kupsuttamaan. Tänään ehdin aamutoimien lomassa napata pari valokuvaa, kun valo tuli olkkariin. Helmililjat ovatkin viikon aikana auenneet kauniisti ja elävät sopuisasti yhdessä lankaköynnöksen kanssa.

Mitähän kivaa sitä viikonlopulle keksisi. Tiedossa olisi ainakin kampaaja ja kirpparilla odottavat vanhat aterimet, jotka varasin viikolla. Niiden ympärille voisi loihtia jonkun kauniin kattauksen ja tehdä ajan kanssa jotain hyvää ruokaa. Kunpa vain keksisi jotain uutta, tahtoo ne samat sapuskat pyöriä ympyrää lapsiperheen ruokapöydässä.

Ihan sama...oli lasten kommentti, kun kauppalistaa kirjoitettiin. Saa nähdä mihin päädytään, toivottavasti ei ihan liian tuttuihin ja turvallisiin.

Viikonloppua odotellen,

Ansku

P.S. Piipahdin muuten viikolla Country Whiten kanta-asiakasillasa ja sieltä löysin kivoja kevättekstiilejä. Ehkäpä nekin löytäisi paikkansa viikonloppuna.