VillaHovin eloa

VillaHovin eloa

sunnuntai 10. helmikuuta 2013

Home Sweet Home

Läpi tuiskun ja tuulen onnellisesti kotona. Mahdoton oli ajokeli mennessä, mutta ei se paluumatkan kelikään mikään ihanteellinen ollut. Nämä talviviikonlopuille sijoittuvat reissut kotikonnuille savoon ovat onneksi jääneet aika vähälle. Kurjaa ajaa pimeässä, liukkaassa ja huonossa säässä.

Anopin 70v juhlat on nyt juhlittu. On vietetty viikonloppua vanhempien luona ja ehdittiin vielä serkun perhettäkin käydä moikkaamassa. Kotiin on kuitenkin aina huippua palata.

Kassit on purettu ja pyykkikone laulaa. Kotikaupungin ihana sisustusliike Kauppa21 tuli myös kurkattua, eikä sieltä pystynyt lähtemään ulos ilman keväisen ihania Greengate uutuuksia. Mintun heleä sävy ihastutti mukeissa, keittiöliinassa ja hauskassa pikku kuokassa.






Onneksi ennen reissua ostamani perunanarsissi ei ollut ehtinyt aueta viikonlopun aikana. Siitä on nyt enemmän iloa, kun kotona ei ole tuoreita kukkia maljakossa.

Tuleva viikko on täynnä menoa, joten kukkia ei seuraavalla viikolla kannata edes ostaa. Viikon päästä alkava loma tulee täydelliseen aikaan. Sitten ostaan kotiin paljon tuoreita kukkasia ja saan nauttia niistä koko loman.

Loppuillan kerään voimia alkavaan viikkoon, että sen jaksaa kunnialla läpi ilman suurempia hermoiluja. Ja kyllähän sen jaksaa, kun tietää, että sitten alkaa odotettu hiihtoloma!

-Ansku



perjantai 8. helmikuuta 2013

Matka Mummolaan

Olemme tien päällä ja keli on aivan kamala! Onneksi ratissa perheen kova hermoinen ja rauhallinen kuski, itse olen kauhusta jäykkänä tässä etupenkillä. Matka noin puolessa, näkyvyys nolla. Voi että odotan sitä hetkeä, kun auto ajaa lapsuuskodin pihalle.

Tämän lumimyräkän keskellä muistelen niitä lapsuusajan hikisiä matkoja mummon ja ukin mökille. Ei ilmastointia, ukin liiankin voimakas Tabacin tuoksu kirvelee nenässä ja mutkikas mökkitie saa vatsassa vellomaan. Takakontissa mummon torilta hakemat kukkaset ja perillä odottaa lämmin järvivesi, johon pulahtaessa matkapahoinvointi katoaa hetkessä!

Lumipyry tai kesähelle, perille on aina selvitty turvallisesti...niin tänäänkin!



keskiviikko 6. helmikuuta 2013

My name is Bond, James Bond

Esikoinen alkoi vuoden alussa ehdotella, että huoneeseen pitäisi saada uusi matto. Äidin syksyllä sinne vaihtama pyöreä karvalankamatto ei miellyttänyt poikaa enää yhtään. Lähdettiin siitä, että nyt voi herra itse valita maton, toki äidin antamin pienin reunaehdoin. Äiti halusi ennen kaikkea vaikuttaa väriin, materiaaliin ja hintaan. Äitin ehdotukset tosin tyrmättiin lähes poikkeuksetta, kunnes silmiin osui Bond, James Bond. Tämä sai pojan silmät heti säteilemään ja matto löytyi vielä Kodin ykkösen tammialesta. Aluksi ajattelin, että se olisi liian levoton, mutta onhan se aika magee varhaisteinin huoneeseen.

Kun matto aseteltiin lattialle, ei vanhat siniruudulliset verhot ja sängynpeitto sopinut enää laisinkaan. Jotexilta tuli kuin tilauksesta kaikista -30% tarjouskirje ja saatiin edullisesti uudet verhot ja viltti pojalle. Ikeasta aikoinaan ostettu matto, joka on ollutkin vain päiväpeittona, vaihdettiin ruudullisen peiton tilalle. Elokuva teema yhdistyy nyt matossa ja tähtiverhoissa.










Poika tykkää ja niin tykkää äitikin. Lomalla meinataan vielä vähän suunnitella järjestyksen vaihtoa, kun saadaan vanha koivun värinen kirjahylly huoneen nurkasta pois. Ja jos törmäisi vielä kirpparilla johonkin vanhaan tv-tasoon tai lipastoon, josta saisi tuunaamalla uuden tason telkkarille ja pleikalle.

Ja on kyllä äidin iloksi todettava, että tämä huone on oikeasti lähes aina näin siistissä kunnossa. Poika on tarkka tavaroistaan ja pitää ne järjestyksessä. Imuri saisi huoneessa vierailla useammin, mutta onneksi sekään ei ole täysin vieras kaveri. 11 vuotiaaksi on kyllä esimerkillisen huolellinen. 

Tämän on pakko olla peräisin äidin geeneistä ;)

-Ansku

P.S. Tämä samainen Bond oli muuten koulun jälkeen siivonnut vessan, kun äiti asiasta aamulla vähän vihjaisi. Minun aarre <3



maanantai 4. helmikuuta 2013

Kirpparilta keittiöön

Joskus kirppareilta tekee ihania löytöjä, vaikka ei varsinaisesti etsi mitään tai ehkä se johtuu juuri siitä. Etenkin nettikirpparit ovat olleet minulle suosiollisia viime aikoina. Tässäkin kävi aika hassu sattuma...Minulla oli jäänyt vanha linkki koneen muistiin, jossa etsin vanhaa vaakaa. Ihana olisi sellainen iso vanha kaupan vaaka, joita monissa blogeissa olen ihastellut. Tosin en edes tiedä mahtuisiko meille sellainen mihinkään ;)

Kurkkasin sitten vanhan nettihaun tulokset ja taas oli uskomaton tuuri. Myyjä asustaa aivan työpaikkani vieressä, hinta oli todella kohtuullinen ja omistaja kiikutti minulle tänään tämän ikivanhan kaunokaisen työpaikalleni. Aarre ei enää toimi, mutta mitä sen väliä, sipulit on punnittu jo kaupassa. Minä pidän kovasti ja jättisipulit asettuivat siihen kuin olisivat olleet siinä aina.





Vaaka on siro, mutta tukeva! Ikä näkyy siinä komeasti!

Tykkään :)

Maanantain ankea fiilis häipyi hetkessä, kun tämä löytö muutti keittiööni!

Iloa uuteen viikkoon!

-Ansku

P.S. Pahoittelut pari edellisen postauksen kommentointin sekoilut. Yksittäiseen kommenttiin vastaaminen ei ollutkaan ihan helppo juttu, vaikka iPadilla se näytti hienosti onnistuvan :/


sunnuntai 3. helmikuuta 2013

Leivottua

Kaivelin viikolla pakastimesta pussillisen korvapuusteja makean tuskaani ja samalla huomasin napanneeni viimeisen pussin. Mikä ihana tekosyy oli suunnitella viikonlopulle pullan paistopäivä. Laskiainenkin kolkuttelee oven takana, joten samalla sai tehtyä pyöreitä pullia korvapuustien kaveriksi.

Kyllä se on vaan yksi mukavimmista tuoksuista, kun pullaa paistaa. Eilisen kuvissa hohtaa kaunis keittiö, mutta kyllä sen kummasti saa sotkettua leipomisen tohinassa :) Vielä kun samoilla lämmöillä tekee makaroonilaatikon, niin kaaos keittiössä on valmis. Mutta eipä haittaa, siinä työstressit katoaa, kun pyyhe harteilla touhuaa keittiössä. Palkintona tuore pulla!













Tästä ei kyllä päiväkahviherkut parane!

Makoisaa sunnuntaita!

-Ansku

P.S. Oli kiva huomata, että keittiöpostaus sai aikaan uusien lukijoiden pyrähdyksen. Se ilahduttaa aina <3


lauantai 2. helmikuuta 2013

Mom's Kitchen

Lauantai alkoi harmikseni jälleen kerran päänsäryllä, onnekseni pillerit auttoivat ja siivousta ei tarvinnut siirtää. Nyt on ihana tunne, kun villakoirat sai kyytiä ja tolu tuoksuu talossa. Siivouksen jälkeen piipahdin Kodin Ykkösen alen loppuhulinoissa. Kärryyn päätyi muutama kiva alelöytö. Ihana muratti, Annon pari ruukkua ja muutama valkoinen murokulho.

Muratti pääsi keittiön ikkunan alle valoisaan paikkaan ja toi tullessaan ihanan piristyksen keittiöön. Muraattia kuvatessa innoistuin nappaamaan usemmankin kuvan köökistäni. Keittiöni on iso, tilava ja valoisa. Kodinkoneet eikä kaapistot ole mitään uusinta uutta, mutta pidän kovasti sen maalaisromanttisesta vaikutelmasta.












Huomenna täällä keittiössä paistuu pulla!

-Ansku

perjantai 1. helmikuuta 2013

Tulppaanit

Kevättalvella en saa kyllikseni tulppaaneista. Kimppu tulppaaneja on uskomattoman ihana arjen piristäjä. Halpa, kaunis ja ihastuttava. Tulppanit ovat kauneimmillaan juuri ostettuna, aivan nupussa. Kauniita ne ovat myös muutaman päivän päästä, kun ovat saaneet muhkeutta kukintoon. Kun vielä leikkaa uutta imupintaa ja lyhentää venähtyttä vartta, niin iloa riittää moneksi päiväksi, jopa viikoksi!

Viikolla ostettu kimppu on auennut kauniisti ja isosta kannusta sai jo ripotella kukkasia usempaankin maljakkoon. Jopa yksittäinen tulppaani lasipullossa on uskomattoman kaunis.





Viikonloppu aloitetaan rentoutumalla, aamulla nukutaan pitkään ja huomenna siivotaan koti puti puhtaaksi.

Sunnuntaina taidan upottaa sormeni taikinaan ja tehdä korvapuusteja, taidanpa samalla pyöräyttää muutamat laskiaispullat.

Nyt uppoudun vielä tuoreiden sisustuslehtien pariin. Ei voi kuin ihastella  Iida Emilian kaunista kotia Unelmien Talo & Koti lehdestä, ihana Pieni Pilvenhattara.

Iloitaan viikonlopusta kuten meidän neiti: 

"Ihanaa, kun koko perhe on olohuoneessa"

Muuta ei tarvita <3

-Ansku