VillaHovin eloa

VillaHovin eloa

sunnuntai 6. lokakuuta 2013

Porrasjakkara

Eilen ennen maalaismarkkinoille menoa piipahdin yhdellä kirpparilla. En siellä ole hetkeen käynyt ja nyt halusin pitkästä aikaa käydä katsomassa mitä vanhaa ja ihanaa sieltä löytyisi. Ja onneksi tuli lähdettyä, siellä odotteli minua tuo suloinen porrasjakkara. Tai no ei se tavatessamme ollut ihan yhtä suloinen. Männyn värisenä sen ostin ja illalla annoin pensselin heilua, väri tuskin kenellekään tuli yllätyksenä. Tosin tällä kertaa sipaisin aavistukseen mustaa jakkaran reunoille, jotta valkoinen pinta saisin kuluneen vaikutelman.

Aamulla maali oli kuivunut ja jakkaralle etsittiin oma kolonsa. Ei sitä kyllä itse asiassa tarvinnut juurikaan etsiä. Nimittäin olohuoneen nurkkaan suunnittelin aikaisemmin niitä maalarintikkaita ja koska ne olivat olkkariin liian suuret, oli porrasjakkaralle paikka valmiina. Tänään olikin aivan loistava valokuvauskeli, upea auringonpaiste, joka valaisi koko kodin.













Jakkaralla lepäävä pitsiliina löytyi samaiselta kirpulta ja sieltä ostin myös ensimmäisen vanhan pitsireunaisen lakanani. Olivat aika hinnakkaita, joten budjetti kesti vain yhden lakanan oston. Saas nähdä mitä kivaa siitä vielä keksin.

Viikonloppu on kyllä ollut ihana. Olin aivan varma, että raskaan viikon jälkeen en jaksa tehdä mitään. Ne perjantai illan päikkärit ja enteemitään -ilta taisi antaa voimaa oikein kunnolla, sillä sitähän ehdittiin tehdä vaikka mitä.

Onneksi jaksoin, oli niin paljon mukavia puuhia :)

Taas jaksaa arkea pyörittää,

Ansku

lauantai 5. lokakuuta 2013

Maalaismarkkinat

Tänään meidän kylällä oli maalaismarkkinat. Kohta 15 vuotta on täällä asuttu, enkä ole aikaisemmin tapahtumassa käynyt,  joko ne on unohtanut tai sitten on ollut muuta menoa. Nyt oli korkea aika käydä katsastamassa oman kaupungin markkimameininkiä. Ja ihana tapahtuma olikin. Valtavasti ihmisiä, myyntikojuja vieri vieressä satojen metrien verran. Kauniita käsitöitä, herkkuja,  tunnelmaa ja helppoheikkejä.

Tinttarallan kanssa käveltiin kojulta kojulle pitkä tovi. Löysin itselleni ihanan myssyn, kintaat ja pitsihuivit. Olen niin koukussa murrettuihin väreihin ja etenkin asusteissa käytän paljon ruskean erisävyjä. Voi kun itsekin osaisi tehdä nyt siistiä ja kaunista. Onneksi kädentaitajat olivat kaupittelemassa töitään.






Kotiin tuotiin myös erilaisia herkkuja ja koristekaalikimppu. Ennen markkinoita piipahdettiin pikaisesti myös yhdellä kirpulla ja sieltäkin tein aikamoisen kivan löydön. Sen saan toivottavasti esitellä teille jo huomenna.




Sitten pizza uuniin, kynttilät palamaan ja lasi viiniä!

Tällaiset päivät ovat kyllä huippu ihania <3

-Ansku



perjantai 4. lokakuuta 2013

Tunnelmointia

Voi että miten odotin viikonloppua. Aikamoisen tiukka ja raskas työviikko, mutta viimein se päättyi. Nyt pääsee keräämään voimia ja rentoutumaan. Töiden jälkeen sohva veti niin vahvasti puoleen, että pienet unet oli otettava. Ja kyllä nappasikin uni hetkessä mukaansa.

Nyt jaksaa sitten kylpeä ja katsella illan tv-ohjelma antia. Kynttilöitä laitoin reilusti palamaan, pihallekin voisi muutaman lyhdyn viritellä.







Viikonlopun paras hetki on käsillä, kun kaikki on vasta edessä.

Nautitaan ja rentoudutaan,

Ansku

tiistai 1. lokakuuta 2013

Nyt se alkaa...

...tai oikeastaan se alkoi jo viime viikolla, nimittäin glögin juonti. Meidän tinttaralla on kova tyttö juomaan glögiä ja hän kaivelikin kaappien kätköistä viime vuodelta jääneitä purkkeja. Niin se tyttö viikon mittaan joi itsestään litran lämmintä ja mausteista herkkua.

Isäntäkin otti lämmikettä viikonloppuna ja tänään illan viiletessä kaipasi itsekin tuota ihanaa jouluista herkkua. Kyllä se ihanasti lämmittää mieltä ja sisintä. Ja mikä parasta, kun otat kupposen käteen, niin alkaa se ihana jouluinen fiilistely. Pienin askelin ne vaan hiipii jouluaatokset mieleen...





Villasukat on pidettävä iltaisin jalassa ja lämpöjä lisättävä pikku hiljaa. Pimeäkin hiipii heti kohta kotiin saavuttua. Niin on talven tuntua ilmassa.

Onneksi höyryävä glögi lämmittää koko kropan!

Parin kuukauden päästä ollaankin ihanien ystävien kanssa nauttimassa joulutunnelmasta ja glögistä naapurimaan joulumarkkinoilla! 

Tuskin maltan odottaa,
Ansku

lauantai 28. syyskuuta 2013

Löysä lauantai

Minun työntäyteinen viikkoni sai rennon päätöksen. Firma järjesti Kaapelitehtaalla mielettömät Octoberfest -juhlat. Ihanat tarjoilut, loistavat esiintyjät, mitä mahtavinta seuraa ja tunnelma katossa koko illan. Juuri tätä tarvitsin. Hyvässä seurasssa jalat vipattivat kohti tanssilattiaa ja siellä otettiin ilo ja hiki irti. Aamulla kyllä lonkissa ja lanteissa tunsi viettäneensä iltaa tanssilattialla, mutta oli kyllä jokaisen kolotuksen arvoista.

Tänään on päivä mennyt sitten ihan punaiselle ristille. Koti olisi kaivannut luuttua ja imuria, mutta aika vetelänä on päivää vietetty. Vessan jaksoin pesasta ja vähän keittiötä järjestellä. Värikuisma kimpun ostin Plantagenista ja sen jaoin isoon ja pieneen valkoiseen kannuun vaa'an päälle. Nyt alkaakin sopivasti hämärtää, joten kynttilän valossa ei onneksi jokaista roskaa huomaa. Tällaisia päiviä sitä vaan välillä tarvitsee.








Kun eilinen ilta vietettiin riennoissa, tänään nautin takkatulen lämmöstä sohvan nurkassa. Tinttaralla lähti kaverin luokse yökylään, joten iltaa vietetään poikien kanssa kotosalla. Herkuttelua, saunan lämpimät löylyt ja löhöilyä.

Huomenna on varmasti jo ihan eritavalla virtaa puuhastella.

Leppoisaa lauantaina ihanat lukijani,
Ansku

P.S. Iso kiitos kaikista saamistani kommenteista ja ihanaa, kun uusia lukijoitakin on löytänyt joukkoon. Laiskasti olen jaksanut vastata kommenteihinne, mutta jokaisen luen ja ne lämmittää ihan jokainen.


tiistai 24. syyskuuta 2013

Makkarin seinä

Kävin elokuun lopulla Cafe Latte Spirit kahvilassa Espoossa. Kerroinkin jo, että tein sieltä alenurkkauksesta monia edukkaita löytöjä, joista postasinkin jo aikaisemmin. Yksi löytö on ollut esittelemättä, nimittäin vanhasta tekstistä tehty juliste. Tämän lähtöhinta oli 59€ ja nyt maksoin siitä ainoastaan 5€. En heti löytänyt sille sopivaa paikkaa ja se onkin odottanut käärössä tähän päivään asti.

Makuuhuoneen seinällä oli hetken aikaa vanhasta ikkunasta oleva ruudullinen kehikko. Se ei sitten miellyttänytkään silmääni ja ruudukko sai lähteä. Tuo makuuhuoneen tv-seinä on betonia, joten siihen ei ihan hetken mielijohteesta koukkuja tai nauloja kiinnitetä. Juliste oli helppo laittaa teipillä kiinni.










Pidän muuten kovasti tuon seinustan ilmeestä, mutta kun sitä yrittää kuvata, niin tuo tekniikka häiritsee kuvia ihan jokainen kerta. Vaikka tv onkin valkoinen ja moneen telkkariin verrattuna ihan nätti, niin ei niistä kauniita sisustuselementtejä saa kyllä millään. Ruma musta ruutu :/

On muuten jännää, miten jotkut paikat näyttää täällä kotona paljaalla silmällä katsottuna hyvältä, mutta mikä kumma siinä on, kun yrität niitä kameralla ikuistaa. Joidenkin nurkkauksien kanssa tämä on kyllä ikuisuuskysymys.

Onko teillä tällaisia "ongelmanurkkauksia" :)

Mutta näihin kuviin ja tunnelmiin...leppoisaa iltaa,
Ansku