VillaHovin eloa

VillaHovin eloa

perjantai 31. lokakuuta 2014

Hirveen Hyvää Viikonloppua

Tuhannet kiitokset ihanista kommenteista edelliseen postaukseen. Koitan ryhdistäytyä viikonloppuna ja vastata teille kaikille. Nyt nautitaan viikonlopusta, kynttilöistä ja Halloween tunnelmasta!


Tämä sama mörkö ilahduttaa edelleen oven pielessä, joten näihin kuviin ja tunnelmiin!

Hirrrrveeen Hyvää Viikonloppua,

Ansku

sunnuntai 26. lokakuuta 2014

Pimeyttä vastaan

Tällä hetkellä eletään kovin synkkää ja pimeää aikaa vuodesta. Ennen lumen tuloa ulkona on kovin ankean näköistä. Itse en anna pimeyden vallata mieltä vaan kaivelen kaapista kausi- ja tunnelmavalot tuomaan lämpöä ja valoa. Kynttilöitä on poltettu jo pitkät tovit, mutta nyt koti kaipaa lisää tunnelmaa.  Pallovalot nostin olohuoneen verhotankoon ja eteisen väliseinään, noissa Airamin valoissa on kivan pehmeä valo.

Eilen piipahdin pitkästä aikaa Plantagenilla ja toivoin löytäväni talven ensimmäiset hyasintit. Niitä ei sieltäkään löytynyt, mutta valkoinen amaryllis lähti mukaan. Oli kiva tehdä pitkästä aikaa kukka-asetelma sammalesta ja koristeista. Noissa sipulikukissa on jotain niin tavattoman kaunista.













Hoviljonki on myös riisuttu kesäasustaan ja kalusteet on siirretty pakkaselta suojaan. Ystäväni Kikke vinkkasi noista ihanasti Helmivaloista, jotka kieputin Hoviljongin katokseen kiinni. Pihasta tuli heti aivan toisen näköinen ja kaunis kehikko tuli aivan erinäköiseksi.

Halloween ei ole itselle ollut koskaan  kovin tärkeä juhla, mutta etenkin kuopus on kovasti kaiken Halloween rekvisiitan perään. Hämähäkit, juhla-asut ja kurpitsat pitää hommata. Aamulla kaiverrettiin kurpitsa tyhjäksi ja taiteiltiin tuolle hirvitykselle pelottava naama. Siinä se nyt luo portailla hiukan toisenlaista tunnelmaa pimeyden keskelle :)

Miten sinä taistelet pimeyttä ja harmautta vastaan...joko siellä on valoja viritetty?

Suloista sunnuntaita sateesta huolimatta,

-Ansku

perjantai 24. lokakuuta 2014

Leppoisaa viikonloppua

Voi ihanuus, viikonloppu tuli viimein. Ensimmäinen normaali työviikko takana ja kyllähän se voimat vei, kun kunto ei vielä ihan huippu ole. Kiva oli palata töiden ääreen, vaikka tiukka tahtinen viikko olikin tiedossa. Kotimatkalla ajattelin kurkata työpaikan viereiseen kukkakauppsan ja kyselin hyasinttien perään. Vielä ei kuitenkaan tärpännyt, ehkä ensi viikolla saattaisi tulla ensimmäiset. Olisin kyllä innolla kotiuttanut ensimmäisen sipulikukan viikonlopun iloksi.

Piipahdin samalla reissulla Moison sisustuskaupassa ihastelemassa jouluista ikkunaa. Ja vaikka tarkoitus oli vain ihastella, niin en voinut vastustaa noita suloisia pieniä tähtilattemukeja ja punaista rautalankakoria. Ihastellaan sipuleja sitten tässä muodossa, kun kukkana niitä en vielä löytänyt.





Väsy on kova ja huili tulee tarpeeseen. Takkatulen lämpöä, höyryävää glögiä ja sohvan leppoista tunnelmaa on ohjelmassa. Ei kiire mihinkään eikä pakko tehdä mitään.  Nautitaan!

Ihanaa Viikonloppua,

Ansku

P.S. Kaunis kiitos ihanista kommenteista edelliseen postaukseen. Anonyymit kommentoijat olen valitettavasti joutunut sulkemaan pois syksyn aikana, koska sain sen johdosta valtavasti roskapostia. Ihania viestejä tuli myös Anonyymien jättämäni, joten toivottavasti silti pysytte mukana VillaHovin menossa.

sunnuntai 19. lokakuuta 2014

Sateinen sunnuntai

Eilisen aurinkoisen pakkaspäivän jälkeen kaikki näyttää kovin ankealta ja harmaalta. Tämä päivä onkin vietetty sisusti sisällä sateelta suojassa. Illalla innostuin kaivelemaan kaapeista punavalkoisia keittiöliinoja ja ompelin niistä tuolla paperinarutekniikalla tyynyliinoja puusohvalle. Siellä ovat sulassa sovussa greengaten, kirpparin, sisustusliikkeisen ja Ruotsin reissulta löytyneet keittiöliinatyynyt. Tuo puusohvani on sen verran kapea, että siihen ei isot tyynyt sovi. Tuollaiset kapeat tyynyt ovat kuin tehty puusohvalle ja keittiöliinan sisään ommeltuna ne ovat juuri sopivia.

Muutenkin tuli siirreltyä purkkeja ja kuppeja, vähän piristystä keittiöön ja ruokailutilaan. Punavalkoisia astioita tuli tekstiilien rinnalle, jostain syystä ne alkaa näin loppuvuodesta näyttämään taas ihanalta kotona.
















Kunpa sitä olisi eilen huomannut tarttua kameraan, niin meinaa hämärä kiusata kuvatessa. Nyt sitä taas muistaa kesäisten kuvaushetkien valoisuuden. Tänään tuntuu, että pimeää on koko ajan, onneksi on nuo kynttilät piristämässä mieltä.

Huomenna täällä kokeillaan arkeen palua ja toivotaan, että jalat kantaa. Lonkka on jo parempi, muttei vielä hyvä. Toivotaan, että arki ei tee toipumiseen takapakkia.

Sunnuntaiterkuin,

Ansku

keskiviikko 15. lokakuuta 2014

Syksyä

Nyt eletään kyllä täysillä syksyä. Niin paljon olisi puuhaa, mutta aika ja kunto edelleen rajoittaa tekemistä kovasti. Blogiakaan en ole saanut aikaiseksi päivittää, ehkä kun ei mitään uutta täällä kotona ole tapahtunut.

Viikonloppuna pääsin sentäs piipahtamaan Vanhassa Porvoossa. Vaikka tässä vajaan puolen tunnin ajomatkan päässä asummekin, en ole ennen siellä käynyt. Enhän minä nytkään nähnyt kuin pintaraapaisun, mutta sen ihanan vanhan tunnelman sieltä kyllä pystyi aistimaan pienelläkin visiitillä. Onneksi pääsemme sinne sisustussiskojen kanssa viettämään ihanan viikonlopun joulukuussa. Tällä kertaa käväisin muutamassa liikkeessä ja sieltä löytyi tuo ihana sinkkinen kynttilänpidike, jollaista olen pidemmän aikaa etsinyt.

Pihaistutuksia tai pihahommia ei tänä syksynä ole itse päässyt tekemään. Muutaman callunan ostin tuohon Kokkolan kirpputorilta löytämääni kaukaloon, joka ilahduttaa oven pielessä portailla.






 Haravointia riittäisi ja sitä on hiukan isäntä hoitanut, mutta voi pojat miten siellä olisi vielä puuhaa. Kovasti toivoisin, että itse saisin vähän rapsutella ennen lumen tuloa.

Hoviljonki pitäisi myös laittaa talvikuntoon, katos pitää ottaa lumelta suojaan. Katoksen kattoristikoihin haluan laittaa tunnelmavalot talveksi. Nyt alkaa valosarjat tulla kauppoihin, joten pitääkin kirjoittaa ostos kauppalistaan.

Kylmää ja koleaakin alkaa olla, mutta karun kaunista kyllä on. Nuo sunnuntaina ottamani kuvat ovat kaikki omalta pihalta. Vaikka tekemättömiä töitä riittää, niin ruskansävyt ilahduttavat kyllä. 

Syysterkuin,

Ansku


keskiviikko 8. lokakuuta 2014

Köpöttelyä ja kynttilän valoa

Aivan aluksi täytyy kiittää teitä ihanista kommenteista keittiöpostaukseen. Jokainen niistä lämmittää mieltä kovasti. Täällä kotona köpöttelen edelleen, mutta en ole postauksia saanut oikein aikaiseksi. Päivät menee omalla painollaan...töitä etänä, kuntoutusta ja sitten jaksamisen mukaan kotihommia. Aamulla sytytän muutaman kynttilän työpäivien iloksi. Vaniljantuoksuinen kynttilä syttyy joka päivä tuohon mustan lyhdyn sisälle.

Kun kuntoilut on hoidettu, lepuutan kehoani loppupäivän sohvan uumenissa. Kovin paljon ei vielä jaksa olla jalkojen päällä. Keppejä en juurikaan enää tarvitse tai sen mukaan sitä menot ja tekemiset suunnittelee. Helpottaa valtavasti, kun kädet ovat jo vapaana.

Ripaus mustaa on tullut syksyn myötä VillaHoviin. Olen niin vannoutunut valkoisen fani, ettei musta meille varmastikkaan vallankumousta tee. Ryhtiä se kuitenkin antaa kivasti syksyiseen sisustukseen. Muutaman syyshortensian oksan pelastin vielä syyssateilta sisälle maljakkoon. Upeat värit ovat nekin saaneet ylleen.







Jos jotain tosi kivaa näissä pitkään kestäneissä etäpäivissä on, niin se on kyllä vapaus viipottaa äidin tekemät villasukat jalassa ja tunnelmoida kera kynttilöiden. Muuten sitä kovasti jo kaipaa työkavereita, asiakkaita ja vähän jo niitä korkkareitakin ;)

Harmaan ja sateisen päivän päätteeksi kaipaa kyllä kovasti takkatulen lämpöä. Siispä takkatulille ja viltin alle pötköttelemään.

Keskiviikkoterkuin,

Ansku